Home » Traumanjälkeiset reaktiot » Kompleksinen PTSD

Kompleksinen PTSD

Mikä on kompleksinen PTSD?
Syyt
Yleisyys
Oireet
Miksi C-PTSD -tarkennus on tehty?
Hoito
Ehdotetut diagnostiset kriteerit

Mikä on kompleksinen PTSD?

Kompleksinen post-traumaattinen stressihäiriö (complex post-traumatic stress disorder, C-PTSD, käytetään myös nimitystä disorders of extreme stress not otherwise specified, DESNOS) kuvaa oireyhtymää, joka on tavallinen pitkään traumaattisissa olosuhteissa eläneillä henkilöillä. Sille on tyypillistä joukko oireita, jotka johtuvat trauman aiheuttamista muutoksista henkilön minäkuvassa ja stressinsietokyvyssä.

Häiriön pääongelmat liittyvät tunteiden ja impulssikontrollin säätelyyn, vaikeuksiin ihmissuhteissa sekä traumamuistojen aiheuttamiin ongelmiin. C-PTSD-potilaalla on tavallisesti useita psykiatrisia diagnooseja, näiden joukossa persoonallisuushäiriö tai vakava dissosiaatiohäiriö. Kompleksinen traumanjälkeinen stressihäiriö ei ole virallinen diagnoosi, mutta sitä käytetään traumojen jälkivaikutusten kuvaamiseen.

Syyt

Kompleksisen PTSD:n aiheuttaa pitkään (kuukausia tai vuosia) jatkunut, toistuva trauma, joka on käytännössä aina ihmisen aiheuttama. Trauman uhri on rikoksentekijän vallan alla, eikä voi paeta. Tällainen tilanne on esimerkiksi vangeilla ja monilla prostituoiduilla, mutta myös perheväkivallan uhrilla ja kaltoinkohdellulla lapsella.

Trauman vaikutus on sitä tuhoavampi, mitä läheisempi rikoksentekijä on uhrille, ja mitä vähemmän tukea ja hyväksyntää uhri saa. Kaikkein hajottavin vaikutus on lapsuusiän jatkuvalla traumatisaatiolla, mutta kompleksinen traumatisointi voi aiheuttaa huomattavia jälkioireita myös psyykkisesti eheälle, aiemmin terveelle aikuiselle.

Yleisyys

Koska kompleksinen PTSD ei ole virallinen diagnoosi, sen esiintyvyys tunnetaan huonosti. Erityisryhmissä (esim. psykiatriset potilaat, pakolaiset ym.) se on luultavasti melko yleinen. Myös ”tavallistesta” PTSD:sta kärsivillä potilailla, joiden oireet pitkittyvät, on usein taustallaan aikaisempaa traumatisoitumista.

Oireet

C-PTSD:tä sairastavan potilaan ydinongelmat ilmenevät kolmella eri osa-alueella: tunteiden säätelyn ja impulssikontrollin häiriöinä, ihmissuhdevaikeuksina sekä traumamuistoihin liittyvinä ongelmina.

Käsitteen luoja Judith Herman on kuvannut näistä johtuvat oireet jakamalla ne kuuteen pääluokkaan:

Tunteiden hallinnan ongelmat, jotka voivat ilmetä eri tavoin, esimerkiksi jatkuvana surullisuutena, itsemurha-ajatuksina tai räjähtävänä/tukahdutettuna vihana.

Tajunnantilan muutokset, kuten traumaattisten tapahtumien unohtaminen ja uudelleen eläminen, sekä tunne, että henkilö on irrallaan omista henkisistä toiminnoistaan tai omasta kehostaan.

Muutokset minäkuvassa eli siinä, kuinka henkilö näkee ja hahmottaa itsensä. Henkilö voi tuntea avuttomuutta, häpeää ja syyllisyyttä ja kokea itsensä muista ihmisistä täysin erilaiseksi.

Muutokset pahantekijän hahmottamisessa, kuten ylisuuren vallan liittäminen tekijään, tai oman ja tekijän välisen suhteen erityistäminen tai yliluonnollistaminen. Henkilö saattaa myös pakonomaisesti keskittyä tekijään esimerkiksi jatkuvalla koston suunnittelulla.

Ihmissuhdeongelmat, kuten eristäytyminen, luottamisen vaikeus tai jatkuva pelastajan etsiminen.

Merkitysjärjestelmän muutokset, joiden seurauksena voi olla uskon menettäminen sekä toivottomuuden ja epätoivon tunteet.

C-PTSD-potilailla on usein myös muita psykiatrisia oireita ja diagnooseja, kuten masentuneisuutta, ahdistuneis- ja paniikkioireita, itsetuhoisuutta, päihteiden väärinkäyttöä tai syömishäiriöitä. Yleensä potilaalla on myös persoonallisuushäiriö (esimerkiksi epävakaa tai asosiaalinen persoonallisuushäiriö) tai vakava dissosiaatiohäiriö.

Hoito

Kompleksinen PTSD on haastava hoidon osalta, ja vaatii onnistuakseen hienovaraisen, hyvin strukturoidun hoitosuunnitelman mieluiten vakaviin traumoihin erikoistuneen tiimin toteuttamana. Tällöinkin hoito kestää vuosia ja sen tulos on epävarma. Intensiivisen traumapsykoterapian lisäksi potilas voi hyötyä esimerkiksi erilaisista vertaisryhmistä. Lääkityksellä voidaan hoitaa C-PTSD:hen liittyviä muita psykiatrisia oireita, mutta se ei ole ensilinjan hoitovaihtoehto.

Paras hoitotulos saavutetaan yleensä potilailla, joilla traumatisointi on tapahtunut aikuisiässä ja joiden lapsuus on ollut suhteellisen eheä. Valitettavasti suurimmalla osalla potilaista traumatisaatio on alkanut jo varhain ja jatkunut läpi potilaan elämän, mahdollisesti vielä potilaan hakeutuessa hoitoon. Tällöin on hyvä realistisesti arvioida hoidon tavoitteet ja se, kuinka syvälliseen traumatyöskentelyyn on järkevä lähteä. Toisaalta suhteellisen vähäinen, mutta oikein suunnattu tuki voi parantaa potilaan elämänlaatua suuresti.

Trauman hoidon kolmivaiheinen malli

Miksi C-PTSD-tarkennus on tehty?

Kompleksinen PTSD”Tavallinen” PTSD kuvaa suhteellisen hyvin oireet, jotka ovat seurausta yksittäisistä traumaattisista tapahtumista, kuten auto-onnettomuudesta, raiskauksesta tai luonnonkatastrofista. Jatkuva traumatisointi aiheuttaa potilaalle kuitenkin suuren määrän erityisongelmia, jotka PTSD-kriteeristö jättää huomiotta tai huomioi huonosti.

Runsaiden, traumasta suoraan tai epäsuorasti johtuvien vaikeuksien, kuten päihteiden väärinkäytön, masennuksen tai syömishäiriöiden lisäksi on tavallista, että traumat kasautuvat ja traumatisoitunut toistuvasti uhriutuu uudelleen. Tämä johtaa helposti siihen, että ympäristö pitää selviytyjää epäoikeudenmukaisesti ”heikkona ihmisenä”, ja hän saa runsaasti päällekkäisiä diagnooseja, joilla yritetään selittää runsasta oirekuvaa. C-PTSD-määritelmän päämäärä on kiinnittää huomio traumatisoitumiseen oireiden aiheuttajana, sekä ehkäistä uhrin syyllistämistä vaikeuksistaan.

C-PTSD-käsitteen luoja Judith Herman on ehdottanut uuden, kompleksinen PTSD -diagnoosin luomista sekä C-PTSD-kriteerien liittämistä DSM-diagnoosiluetteloon. Koska suurin osa C-PTSD-kriteerit täyttävistä potilaista kuitenkin sopii myös tavallisen PTSD-diagnoosin alle, ei tätä erillistä nimikettä ole toistaiseksi katsottu tarpeelliseksi.

Ehdotetut diagnostiset kriteerit

Judith Hermanin ehdottamat diagnostiset kriteerit kompleksiselle PTSD:lle:

Henkilö on alistettu täyden vallan alle pitkän ajanjakson ajan (kuukausista vuosiin). Esimerkkeinä:

  • Sotavangit
  • Keskitysleireiltä selviytyneet
  • Tietyistä uskonnollisista yhteisöistä selviytyneet
  • Täysi alistaminen perhe- ja sukupuolielämässä, esimerkiksi
    • perheväkivalta
    • lapsen kaltoinkohtelu ja seksuaalinen hyväksikäyttö
    • järjestäytynyt seksuaalinen riisto
Muutokset tunteiden säätelyssä:

  • Jatkuva alakuloisuus
  • Krooninen itsemurhahakuisuus
  • Itsensä vahingoittaminen
  • Räjähtävä tai huomattavan tukahdutettu viha (voi vaihdella)
  • Pakonomainen tai huomattavan tukahdutettu seksuaalisuus (voi vaihdella)
Tajunnantilan muutokset:

  • Amnesia (muistamattomuus) tai hypermnesia (korostunut muistaminen) traumaattisille tapahtumille
  • Toistuvat dissosiatiiviset episodit
  • Depersonalisaatio/derealisaatio
  • Traumaattisten kokemusten uudelleen eläminen joko mieleen tunkeutuvina muistikuvina (PTSD:n positiiviset oireet) tai niiden jatkuvana pohdiskeluna
Muutokset minäkuvassa:

  • Avuttomuuden tunne, kyvyttömyys tehdä aloitteita
  • Häpeä, syyllisyys, itsesyytökset
  • Tunne, että on tullut merkityksi tai häpäistyksi
  • Tunne, että on täysin erillään toisista ihmisistä (tunne että on erityinen, täydellisen yksinäinen, kukaan toinen ei voi ymmärtää, tunne, että ei ole ihminen)
Muutokset pahantekijän hahmottamisessa:

  • Keskittyminen oman itsen ja pahantekijän väliseen suhteeseen (mukaan luettuna kostoon keskittyminen)
  • Epärealistinen täyden vallan liittäminen pahantekijään (huom. uhrin arvio valtasuhteista saattaa kuitenkin olla huomattavasti lääkärin arviota realistisempi)
  • Pahantekijän idealisointi tai paradoksaalinen kiitollisuus
  • Erityisen tai yliluonnollisen suhteen luominen itsensä ja pahantekijän välille
  • Pahantekijän uskomusten ja järkeilyn hyväksyminen
Muutokset ihmissuhteissa:

  • Eristäytyminen ja ihmissuhteista vetäytyminen
  • Häiriöt läheisissä ihmissuhteissa
  • Toistuva ”pelastajan” etsintä (saattaa vaihdella eristäytymisen kanssa)
  • Jatkuva epäluottamus
  • Toistuva epäonnistuminen itsesuojelussa
Muutokset merkitysjärjestelmissä:

  • Uskon menettäminen
  • Toivottomuus ja epätoivo


Lähteet: 
154th Annual Meeting of the American Psychiatric Association: Anxiety Disorders: Complex Posttraumatic Stress Disorder (Huom: sivusto vaatii kirjautumisen)
eMedTV: Complex PTSD
3. Van der Kolk, B. 2001: The Assesment and Treatment of Complex PTSD.
Teoksessa Rachel Yehuda (toim.): Traumatic Stress. American Psychiatric Press, New York. Chapter 7.
Sasian.org: Recommended DSM diagnostic criteria for C-PTSD
Sarastus traumapsykoterapiapalvelu: kompleksinen traumaperäinen stressihäiriö

Foorumi
Voit keskustella tästä artikkelista tai muista traumanjälkeisistä reaktioista foorumilla.