Miksi ongelmaan on vaikea puuttua?
Harva ongelma on vanhemmille, opettajille ja muille lasten kanssa työskenteleville aikuisille yhtä kiperä kuin suhtautuminen lapseen, joka käyttäytyy seksualisoituneesti toisia lapsia kohtaan.
Pitäisikö käytös sivuuttaa ja toivoa, että lapsi kasvaa siitä ulos? Vai pitäisikö siihen puuttua sillä seurauksella, että lapsi mahdollisesti kokee syyllisyyttä ja häpeää normaalista uteliaisuudestaan? Kuinka käsitellä omia ristiriitaisia tunteitaan, kun todistaa tällaista toimintaa?
Erityisesti vanhemman ikäpolven lapsuudessa seksuaalisuudesta ja seksistä ei keskusteltu avoimesti. Koska kulttuurimme nyt painottaa seksuaalisuutta suuresti, saatamme uskoa, että tämän päivän lapset ovat seksuaalisesti valistuneita.
Lapsen seksuaalinen kielenkäyttö ja toiminta saatetaan nähdä nykykulttuurin seurannaisvaikutuksena, jolloin siihen ei puututa asianomaisesti. Lasten näennäistä avoimuutta saatetaan myös kadehtia ja verrata muutaman vuosikymmenen takaiseen seksuaalisuuden tukahduttamiseen.
Nykyään lapset saavat tietoa seksuaalisuudesta enemmän kuin aikaisemmin, mutta he ovat myös alttiimpia vääränlaiselle, usein haitalliselle informaatiolle. Lapsiin kohdistuu myös suuria seksuaalisia paineita sekä mediasta että koko länsimaisesta kulttuurista. Jotta vaikeuksiin joutunutta lasta on mahdollista auttaa oikealla tavalla, päätöstemme on perustuttava tietoon, ei uskomuksiin siitä, minkä kuvittelisimme olevan totta.
Sen tunnistamiseksi, milloin lapsi on utelias ja milloin seksuaalisesti aggressiivinen, meidän on tunnettava lapsen normaali seksuaalinen kypsyminen. Lasten, jotka päivähoidossa vetävät alas housujaan vertaillaakseen sukupuolielimiään, on todennäköisesti utelias; sen sijaan lapsen, joka yrittää työntää lyijykynää toisen peräaukkoon, käytös on seksuaalisesti aggressiivista.
Lapsen normaali seksuaalikehitys
- 2,5 vuotias alkaa huomata, että tytöt ja pojat virtsaavat eri asennoissa. Hän saattaa yrittää kokeilla eri virtsaamistapoja ja alkaa kiinnittää huomiota sukupuolielinten rakenteellisiin eroihin.
- 4-vuotias saattaa esitellä sukupuolielimiään toisille lapsille. Vessajutut ovat tyypillisiä, ja vierailulla lapsi voi olla kiinnostunut vieraista wc- ja kylpyhuoneista. Kotileikit ja isä-äiti -roolileikit ovat suosittuja.
- 5-vuotias muuttuu usein häveliääksi ja vaatii yksityisyyttä.
- 6-vuotias alkaa vaatia käytännönläheisiä vastauksia sukupuolten välisistä eroista. Hän on usein kiinnostunut, mistä lapset tulevat. Lapselle on hyvä antaa selkeitä ja lyhyitä vastauksia, jotka eivät hämmennä tai vie lapsen keskittymiskykyä. Lapsi alkaa kiinnostua kuolemasta.
- 7-vuotiaana kiinnostus sukupuoliasioihin usein tilapäisesti lievenee.
- 8-vuotiaan kiinnostus näkyy tuhmina vitseinä ja -loruina sekä (erityisesti tytöillä) provosoivana kikatteluna ja kuiskimisena. 2- ja 3. luokan opettajat ovat tavallisesti hukkua Minttu tykkää Villestä -lappuihin.
- 9-vuotiaat alkavat yleensä pohtia sukupuoliasioita samaa sukupuolta olevien ystävien kanssa. He saattavat etsiä kirjoista tai internetistä tietoa sukupuolielinten toiminnasta.
- 10-vuotiaana osa tytöistä ja jokunen poika alkaa tulla murrosikään. Kiinnostus tuhmiin vitseihin (useimmiten 8-vuotiaana kerrottuja yksityiskohtaisempiin) ja vastakkaiseen sukupuoleen lisääntyy.
Normaalin seksuaalikehityksen häirintä
Lapsen seksuaalikehitystä voivat häiritä esimerkiksi aikuiset tai aggressiivisesti käyttäytyvät saman- tai eri-ikäiset lapset, jotka houkuttelevat tai pakottavat lasta seksuaalisiin toimintoihin, joihin hän ei ole psykofyysisesti kypsä. Tällaista on esimerkiksi:
- Toistuva altistaminen pornografiselle materiaalille; tämä on erityisen hajottavaa, jos lapsi pakotetaan sen katsomiseen. Porno häiritsee lasta myös, jos sitä jätetään lojumaan paikkoihin, joissa lapsi ei voi sitä välttää.
- Seksuaalikäyttäytyminen lapsen ollessa läsnä. Lapselle ei ole hyväksi, jos hän esimerkiksi joutuu todistamaan lastenvahdin ja tämän ystävän seksuaalista aktia. Vanhempien ei kuitenkaan tarvitse hätääntyä, vaikka lapsi kävelisi makuuhuoneeseen kesken rakastelun. Lasta ei tällöin ole pakotettu seksin katsomiseen, ja tilanne voidaan selittää lapselle tavalla, joka rauhoittaa häntä.
- Seksuaalinen asenteellisuus, kielenkäyttö ja sanattomat viestit, jotka voivat kannustaa lasta olemaan raju ja jättämään huomiotta toisten herkkyyden.
- Huoltajan kyvyttömyys kunnioittaa yksityisyyttä ja henkilökohtaisia rajoja. Tällöin lapsi ei opi, että hänen on kunnioitettava toisten - ja toisten on kunnioitettava hänen - yksityisyyttään ja rajojaan.
- Suora seksuaalinen hyväksikäyttö. Hyväksikäytetyn lapsen koko henkinen kehitys on yleensä häiriintynyt, koska lapsi pakotetaan toimintaan, johon hän ei ole fyysisesti eikä psyykkisesti valmis.
Seksuaalisen hyväksikäytön merkit
- Erilaiset pelot, kuten tiettyjen henkilöiden ja tilojen, esimerkiksi pukuhuoneiden pelko
- Painajaiset ja univaikeudet, masennus, huono koulumenestys, ystävyyssuhteista ja harrastuksista vetäytyminen
- Aggressiivinen käytös, kuten tappelu, julmuus eläimiä kohtaan, tulipalojen sytyttely tai toisten lasten pakottaminen seksuaalisiin leikkeihin.
Miksi hyväksikäytetty lapsi toistaa hyväksikäyttöä?
Vaikka on tavallista, että hyväksikäytetty lapsi toistaa hyväksikäyttöä toisiin lapsiin, syy tähän ei ole selvä. Maalaisjärjen mukaan hyväksikäytetty yrittäisi vältellä tällaisen pelottavan ja inhottavan aktin toistelua. Maalaisjärki voi kuitenkin helposti huijata meitä.
Monessa tapauksessa lapsi toistaa hyväksikäyttöä selventääkseen itselleen, mitä oikeastaan tapahtui. Poika saattaisi esimerkiksi pakottaa kaverinsa imemään penistään, mikä saa uhrin tuntemaan itsensä yhtä aikaa säikähtäneeksi, hämmentyneeksi ja seksuaalisesti kiihottuneeksi.
Toiminnan toistaminen nuorempaan lapseen vapauttaa uhriksi joutuneen pojan uhrin roolista ja siirtää hänet tilanteeseen, jossa hän on johtaja. Hän on nyt vähemmän pelokas ja ahdistunut ja ymmärtää paremmin, miksi ystävä pakotti hänet moiseen tekoon.
Samanlaista toistamiskäyttäytymistä on mahdollista nähdä myös aikuisilla; esimerkiksi alkoholistiperheen pojasta tulee helpommin alkoholisti, ja saman perheen tyttö nai useammin alkoholistin kuin toisenlaisen perheen lapsi. Hyväksikäytetyt pojat toistavat hyväksikäyttöä yleensä rikoksentekijöinä, tytöt taas uhreina.
Pojat ovat usein häpeissään uhrin roolistaan, ja toisen lapsen hyväksikäyttö voi olla ainoa tapa pyytää apua. Poika voi myöntää helpommin toisten lasten hyväksikäytön kuin sen, että hän itse on joutunut hyväksikäytön uhriksi. Tytöt eivät samaistu hyväksikäyttäjän rooliin yhtä usein kuin pojat. Yleensä tytön käytös muuttuu aggressiiviseksi vasta, kun hyväksikäyttö on erityisen törkeää ja jatkuu pitkän aikaa.
Hyväksikäytön toistaminen on vain yksi tavoista, jolla lapsi koettaa työstää traumaattista kokemustaan, eikä se ole pojillakaan väistämätön hyväksikäytön seurannaisvaikutus. Mitä helpompi lapsen on puhua hyväksikäytöstä, sitä pienempi on sen toistamisen todennäköisyys. Erityisesti perheissä, joissa poikien odotetaan olevan karskeja ja itsellisiä, toistamiskäyttäytymisen riski on suuri.
Kun lapsen – erityisesti pojan – ei sallita olla voimaton ja avuton, ainoa tapa ilmaista vaikeita tunteita on viha ja aggressio. Tärkein viesti, joka lapselle annetaan, onkin: ”puhu siitä.”
Seksuaalisesti poikkeavan käytöksen vaikutus lapseen
Lapsi, jonka käytös on poikkeavan seksualisoitunut, vahingoittaa ympäristön lasten lisäksi myös itseään. Koska lapsi näkee muut lapset ennen kaikkea seksiobjekteina, ystävyyssuhteiden muodostus häiriintyy, ja koska hän kantaa häpeällistä salaisuutta, hänen on vaikea luottaa ja nauttia toisten luottamusta.
Ellei lapsen käytökseen puututa, lapsen riski muuttua seksuaalisesti riippuvaiseksi kasvaa. Vallan tunne ja seksuaalinen kiihottuminen ovat hyvin palkitsevia erityisesti, jos ne kompensoivat huonoa itsetuntoa. Mitä pidempään käytös jatkuu, sitä syvemmäksi riippuvuus kasvaa. Jos lapsi jatkaa toimiaan vielä murrosikäisenä, käytökseen on vaikea puuttua, ja lapsi jatkaa sitä yleensä myös aikuisena.
Kuinka auttaa hyväksikäyttävää lasta?
Hyväksikäyttävä lapsi pitää aina kohdata myötätunnolla, vaikka kiusaus nähdä lapsi seksirikollisena voi olla suuri. Hyväksikäyttävä lapsi tarvitsee apua siinä missä uhrikin, ja käytöksestä on hyvä ilmoittaa joko lastensuojeluun tai poliisille.
Kun tällaista lasta kuulustellaan, hän myöntää monesti joutuneensa ensin uhriksi itse. Lastensuojelun tehtävä on suojata sekä tekijää että uhria, koska molemmat ovat alttiina hyväksikäytön jatkumiselle.
Puutu siis lapsen käytökseen heti. Koska seksuaalinen hyväksikäyttö voimistuu salailusta, salaisuuden rikkominen on ensimmäinen askel asianomaisten auttamiseen. Viranomaisille ilmoittaminen on tärkeää seuraavista syistä:
- Uhri kokee, että hänet otetaan vakavasti ja hänelle järjestetään apua, ja hyväksikäyttävä lapsi ymmärtää, ettei hänen käytöksensä ole hyväksyttävää.
- Hyväksikäyttävän lapsen mahdollinen hyväksikäytön uhrina olo saadaan katkaistua ja lapsi avun piiriin.
Lapsen ympäristön aikuiset voivat auttaa lasta monella tapaa
Vanhemmat
- Usko lapsen tarina. On hyvin tavallista luulla, ettei oma lapsi voisi tehdä pahojaan.
- Pyydä lasta kertomaan, mitä on tapahtunut. Hillitse temperamenttisi; älä syyttele tai hauku lasta tai aseta kohtuuttomia rangaistuksia.
- Kiinnitä huomiota lapsen tv:n ja internetin käyttöön. Ole tietoinen elokuvista ja peleistä, joita lapsi katsoo tai pelaa.
- Jos et ole kiinnittänyt huomiota perheenjäsenten yksityisyyden kunnioitukseen, alastomuutta, suljettuja ovia ja seksuaalista aktiviteettia koskevia sääntöjä on hyvä miettiä uudestaan.
- Säilytä kiintymys lapseesi ja tue häntä. Hyväksikäyttävän lapsen itsetunto on huono, ja hän on henkisessä kriisitilassa. Lapsi tarvitsee paljon rakkautta, jossa ei saa olla seksuaalisia taka-ajatuksia.
- Jos lapselle suositellaan terapiaa, on tärkeää, että teet yhteistyötä hoitotahon kanssa.
- Toisinaan vanhemmista tuntuu, että jos he rankaisevat lasta ja jättävät sitten asian sikseen, ongelma on ratkaistu, tai että asia vähitellen häviää, kun siitä ei puhuta eikä siihen kiinnitetä huomiota. Tällaisten toimien vaikutus on kuitenkin yleensä täysin päinvastainen.
Opettaja ja koulu
Opettajan on tärkeä arvioida lasten käytöstä sekä oppi- että välitunneilla. Jos seksististä kielenkäyttöä, sukupuolielinten koskettelua tai muuta asosiaalista käytösä esiintyy, siihen on tärkeä puuttua. Käytöksen luonteesta johtuen kiusaus joko sivuuttaa se tai reagoida siihen liian lujasti on houkuttelevaa; usein paras tapa on kuitenkin kohdella sitä kuin muutakin ei-hyväksyttävää käytöstä, kuten väkivaltaa, lunttausta tai kiroilua.
Kouluissa seksuaalisesta hyväksikäytöstä valistaminen on hyvä tapa lieventää ongelmaa, sillä se rohkaisee mahdollisia uhreja kertomaan hyväksikäytöstä luotettavalle aikuiselle. Valistavan opettajan tai terveydenhoitajan on hyvä muistuttaa oppilaita, etteivät hyväksikäyttäjät ole vain epämääräisiä miehiä autoissaan – hyväksikäyttäjä voi olla myös tuttu aikuinen, esimerkiksi perheenjäsen, tai jopa toinen lapsi.
Poliisi
Sosiaalityöntekijä
Terapeutti
Terapeutti voi auttaa lasta huomaamaan käytöksensä taustasyyt, sekä neuvoa, kuinka lapsi pystyisi hillitsemään käytöstään.
Sekundaarinen hyväksikäyttö
- Paikanna hyväksikäytön alkulähde, esimerkiksi lapsi, joka joutui aikuisen hyväksikäytön uhriksi, ja hanki tälle apua.
- Tunnista sekundaariset uhrit eli lapset, jotka ovat joutuivat ensimmäisen uhrin hyväksikäytön kohteeksi. Ilmoita tilanteesta poliisille ja lastensuojeluun, jotka auttavat uhrien hoidon järjestämisessä. Sekundaariuhreille voi riittää, että vanhemmille annetaan tukea lapsen kokemusten käsittelyyn, jolloin varsinaista terapiaa ei tarvita.
Esimerkki sekundaarisesta hyväksikäytöstä
Teini-ikäinen seksuaalirikollinen jättää pornolehtiä strategisiin pisteisiin ympäri ala-asteen läheistä metsikköä. Kun hän huomaa nuoremman pojan pysähtyvän selaamaan lehteä, hän astuu esiin ja kysyy, kiinnostaisiko tätä tietää, miltä oikea seksi tuntuu.
Jos poika on yksinäinen, turvaton ja mielissään äkillisestä huomionosoituksesta, hän saattaa vastata myöntävästi. Teini neuvoo poikaa ”ottamaan suihin”, ja tämä tottelee. Pian teini on tehnyt saman muutamalle muulle samanikäiselle pojalle.
Hän saattaa vakuuttaa pojat siitä, että nämä ovat nyt erityisen suuseksiklubin jäseniä, ja jakavat keskenään jännittävän asosiaalisen aktiviteetin.
Ryhmäpaine ottaa pojista vallan, ja suuseksiklubi toimii nyt joko perustajansa kanssa tai ilman. Syvällä sisimmässään jäsenet ovat häpeissään toimistaan, mutta miehinen uho pakottaa kaikki käyttäytymään, kuin nämä nauttisivat. Ryhmäpaineen vuoksi kukaan ei myöskään uskalla perääntyä.
Lopulta naapuri huomaa suuseksiklubin toiminnassa ja soittaa poliisille, joka tunnistaa jäsenet nopeasti. Yksi poliiseista puhuu poikien kanssa ja neuvoo heitä kunnioittamaan sekä omaa että toisten kehoa. Poliisi ottaa myös yhteyttä lastensuojeluun, josta tulee sosiaalityöntekijä keskustelemaan poikien vanhempien kanssa. Pojat saatetaan lähettää myös lyhyeen kriisiterapiaan, jotta he pääsisivät alkuun tapahtuneen käsittelyssä.
Sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä myös koulun rehtoriin, joka neuvoo opettajia ottamaan luokkien kanssa esiin samantyyppisiä tapauksia (ei kuitenkaan alkuperäistä tilannetta), jotta mahdolliset muut uhrit tunnistettaisiin. Suuseksiklubin toiminta lakkaa, ja pojat pystyvät taas olemaan kuin normaalit lapset. Poliisi jäljittää teinin, jota vastaan nostetaan syyte seksuaalirikoksesta.
Vanhempien reaktioita
- Tässä on sattunut virhe. Minun lapseni ei ikinä tekisi sellaista.
- Ei se ole meidän syy. Televisiostahan tulee kaikenlaista roskaa. Ihme, että pervoja on olemassa näinkin vähän.
- Tämä on niin häpeällistä. Mitä minä tein väärin?
- Ne lukitsevat hänet johonkin kasvatuslaitokseen, ja hän tulee takaisin entistä pahempana.
- Minä kyllä näytän sille kakaralle!
- Emme me tarvitse apua. Selvitämme ongelmat perheen kesken. Jos teemme yhteistyötä, tämäkin asia on äkkiä historiaa.
- Olen niin avuton. Toiset ihmiset päättävät meidän elämästämme.
Jos oma lapsesi on käyttänyt hyväkseen toista lasta, yllä lueteltuja tunteita on tavallista käydä läpi hyvinkin lyhyessä ajassa. On tärkeää, että saat itse apua, joko lapsen terapeutin kautta tai omalta terapeutiltasi. Tämä kriisitilanne voi laukaista myös omia hyväksikäyttömuistojasi, joita olet tähän asti yrittänyt unohtaa.
Mitä terapeutti tekee lapsen kanssa?
Henkilön, joka työskentelee lapsen kanssa, pitäisi tietää seksuaalisen hyväksikäytön erityispiirteet ja tuntea sekä uhrin että hyväksikäyttäjän tavalliset käyttäytymismallit. Terapeutti auttaa lasta:
- Käsittelemään seksualisoitunutta käytöstä ja traumaa, joka on johtanut lapsen käytöksen puhkeamiseen.
- Muuttamaan lapsen vääriä asenteita ja kohottamaan lapsen itsetuntoa.
- Kehittämään lapsen oikeanlaista suhtautumista omaan seksuaalisuuteensa.
Hyvällä yhteistyöllä kriisistä voi muodostua mahdollisuus kasvuun ja muutokseen.
Lapsen seksuaalinen kehitys kulkee omaa, sopivaa tahtiaan, jos sitä ei häiritä. Vanhemmat, opettajat ja muut lasten kanssa tekemisissä olevat henkilöt ovat avainasemassa hyväksikäyttävän lapsen käytöksen tunnistamisessa ja lapsen auttamisessa.
Vanhemmat pelkäävät usein, että lapsesta kasvaa seksirikollinen. Näin ei tarvitse olla. Mitä enemmän lapsi puhuu käytöksestään ja mitä enemmän hän haluaa muuttaa sitä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se myös loppuu.
Lähteet
Lue lisää
- Seksuaalinen hyväksikäyttö
- Seksuaalinen hyväksikäyttö
- Seksuaalinen hyväksikäyttö
- Seksuaalinen hyväksikäyttö
- Seksuaalinen hyväksikäyttö
- Seksuaalinen hyväksikäyttö
- Seksuaalinen hyväksikäyttö, Uutiset