# Trauma ja dissosiaatio > Tietoa traumanjälkeisistä ongelmista ## Posts - [Lapsuuden haitalliset kokemukset (ACE)](https://traumajadissosiaatio.fi/lapsuuden-haitalliset-kokemukset/): Lapsuuden haitalliset kokemukset voivat uhata lapsen perusturvallisuutta ja kehitystä, ja niillä voi olla negatiivisia seurauksia aikuisuudessakin. - [Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä toipuminen on usein vaikeaa, mutta ei mahdotonta](https://traumajadissosiaatio.fi/lapsen-seksuaalisesta-hyvaksikaytosta-toipuminen-on-usein-vaikeaa-mutta-ei-mahdotonta/): Lastenpsykologien ja muiden ammattilaisten, sekä hyväksikäytettyjen henkilöiden omien kertomusten mukaan polku hyväksikäyttökokemuksesta toipumiseen on raskas, mutta se on mahdollista. - [Mitä on kiusaaminen?](https://traumajadissosiaatio.fi/mita-on-kiusaaminen/): Kiusaaminen on toistuvaa henkistä tai fyysistä vahingoittamista, joka voi ilmetä monin eri tavoin ja jättää pitkäaikaisia jälkiä sekä lapsiin että aikuisiin. - [Miten hallita trauman oireita työpaikalla?](https://traumajadissosiaatio.fi/miten-hallita-trauman-oireita-tyopaikalla/): Moni mielenterveyden haasteista kärsivä jää leimautumisen vuoksi pois työnhakuprosessista. Kuitenkin työpaikoilla voidaan vaalia myötätunnon kulttuuria ja valistaa itsehoidon tärkeydestä. - [Merkkejä siitä, että trauma on vaikuttanut omanarvontuntoosi](https://traumajadissosiaatio.fi/merkkeja-siita-etta-trauma-on-vaikuttanut-omanarvontuntoosi/): Trauma voi vaikuttaa merkittävästi omanarvontuntoon. Trauma ja heikko omanarvontunto liittyvät läheisesti toisiinsa, erityisesti kielteisten kokemusten osalta. - [Kokeile perhoshalausta, kun haluat rauhoittua](https://traumajadissosiaatio.fi/kokeile-perhoshalausta-kun-haluat-rauhoittua/): Olipa kyse sitten traumanjälkeisistä vaiheista, tai mistä tahansa muusta stressiä tai ahdistusta aiheuttavasta asiasta kuten vaikka työstä, vanhemmuudesta tai arkielämän vaikeuksista, yksi tekniikka, jota kannattaa kokeilla ahdistuneeseen oloon, on perhoshalaus. - [Mikä on raiskaus?](https://traumajadissosiaatio.fi/mika-on-raiskaus/): Tässä artikkelissa käsitellään raiskauksen määritelmää, seurauksia ja siitä toipumista sekä yleisiä myyttejä ja raiskaajien psykologiaa. Siinä annetaan myös tietoa avun hakemisesta ja uhrien tukemisesta sekä käsitellään raiskausten yleisyyttä ja rangaistuksia. - [Mitä masennus tarkoittaa?](https://traumajadissosiaatio.fi/masennus/): Tässä artikkelissa esitetään kattava yleiskatsaus masennukseen ja tekijöihin, jotka vaikuttavat sen syntymiseen, diagnosointiin ja hoitoon. Artikkeli voi myös tarjota hyödyllistä tietoa ja resursseja niille, jotka saattavat kamppailla masennuksen kanssa itse tai tuntea jonkun, joka on masentunut. - [5 erilaista psykoterapiaa, jotka auttavat lähes kaikissa mielenterveysongelmissa](https://traumajadissosiaatio.fi/5-erilaista-psykoterapiaa-jotka-auttavat-lahes-kaikissa-mielenterveysongelmissa/): Olet tehnyt merkittävän päätöksen: aiot hakeutua psykologiseen hoitoon masennuksen, ahdistuksen, päihteiden väärinkäytön tai muun mielenterveysongelman vuoksi. Miten valita oikea terapiamuoto? - [Mikä on takauma (flashback)?](https://traumajadissosiaatio.fi/mika-on-takauma/): Takauma (englanniksi flashback) on PTSD:n oire, jossa henkilö tuntee kokevansa uudelleen traumaattisen tapahtuman. Takauma on yleensä äkillinen ja odottamaton, ja sen aiheuttaa jonkinlainen laukaiseva tekijä ("triggeri"), joka muistuttaa henkilöä traumasta. - [Miten seksuaalirikoksen uhri oikeasti käyttäytyy?](https://traumajadissosiaatio.fi/miten-seksuaalirikoksen-uhri-oikeasti-kayttaytyy/): Esimerkiksi se, ettei uhri itke, hänelle ei oltu tehty fyysistä väkivaltaa, tai että hän ei ollut juossut pakoon, ei tarkoita etteikö rikosta olisi tapahtunut. - [Mikä on vakava dissosiaatiohäiriö?](https://traumajadissosiaatio.fi/vakava-dissosiaatiohairio/): Tämä artikkeli keskittyy dissosiaatiohäiriöihin, joissa potilaan persoonallisuuden osat ovat toisistaan niin erillään, että niiden eriytyneisyys ja itsenäisyys on huomattava. - [Järjestelmän kartoittaminen](https://traumajadissosiaatio.fi/jarjestelman-kartoittaminen/): Kaksi ilmaisua, joilla potilaat usein kuvaavat kokemuksiaan vakavista dissosiaatiohäiriöistä, ovat kaaos ja hämmennys. Moni on skeptinen ajatukselle, että hänen sisäinen järjestelmänsä olisi luotu loogiselle pohjalle. - [Vakavien dissosiaatiohäiriöiden hoito](https://traumajadissosiaatio.fi/vakavien-dissosiaatiohairioiden-hoito/): Vakavien dissosiaatiohäiriöiden hoitoon on erityisesti Yhdysvalloissa ja Hollannissa kehitetty runsaasti eri hoitomalleja, jotka kaikki jakavat samat perusperiaatteet. - [Ruumiillisten dissosiaatio-oireiden arviointilista (SDQ-20)](https://traumajadissosiaatio.fi/ruumiillisten-dissosiaatio-oireiden-arviointilista-sdq-20/): Kysely somatoformisista dissosiaatio-oireista (Somatoform dissociation questionnaire) - [Dissosiaatio-oireiden arviointilistoja](https://traumajadissosiaatio.fi/lasten-dissosiaatiivisten-oireiden-arviointilista/): Tässä on listattu kolme eri dissosiatiivisten oireiden arviointilistaa. - [Nuorten poikkeuksellisten tajunnantilojen asteikko](https://traumajadissosiaatio.fi/nuorten-poikkeuksellisten-tajunnantilojen-asteikko/): Dissosiatiivisten kokemusten arviointilista nuorille (Adolescent Dissociative Experiences Scale-II) - [Dissosiaatiohäiriöiden luokittelu](https://traumajadissosiaatio.fi/dissosiaatiohairioiden-luokittelu/): Mielenterveyden häiriöiden luokitteluun on maailmalla käytössä kaksi pääjärjestelmää: Suomessa käytössä oleva WHO:n luokitus (ICD-11) ja Amerikan psykiatriyhdistyksen kehittämä DSM-5-TR. - [Tarkemmin määrittelemätön dissosiaatiohäiriö](https://traumajadissosiaatio.fi/tarkemmin-maarittelematon-dissosiaatiohairio/): Tarkemmin määrittelemättömien dissosiaatiohäiriöiden ryhmään luetellaan kaikki häiriöt, joiden pohja on dissosiatiivinen, mutta jotka eivät täytä minkään muun dissosiaatiohäiriön kriteereitä. - [Dissosiatiivinen identiteettihäiriö lyhyesti](https://traumajadissosiaatio.fi/dissosiatiivinen-identiteettihairio-lyhyesti/): Erinäisia faktoja ja yleistä tietoa dissosiaatiosta lyhyesti - [Depersonalisaatiohäiriö](https://traumajadissosiaatio.fi/depersonalisaatiohairio/): Depersonalisaatioksi kutsutaan tilaa, jossa henkilön käsitys oman itsen ja ympäristön olemassaolosta hämärtyy. Hänestä saattaa tuntua, että hänen kehonsa on epätodellinen, muuttuu tai katoaa, tai että hän tarkkailee itseään oman kehonsa ulkopuolelta. Henkilö on kuitenkin tietoinen siitä, ettei kokemus ole ”totta”; hänen todellisuudentajunsa pysyy kokemuksen aikana hyvänä. - [Dissosiatiivinen pakkovaellus](https://traumajadissosiaatio.fi/dissosiatiivinen-pakkovaellus/): Dissosiatiivinen pakkovaellus (dissociative fugue) on harvinainen häiriö, jossa henkilö äkillisesti unohtaa identiteettinsä ja menneisyytensä, mahdollisesti omaksuu uuden identiteetin ja matkustaa odottamatta pois kotiympäristöstään. - [Dissosiatiivinen amnesia](https://traumajadissosiaatio.fi/dissosiatiivinen-amnesia/): Dissosiatiivisen amnesian (muistinmenetyksen), vanhalta nimitykseltään psykogeenisen amnesian, pääoire on kykenemättömyys muistaa itselleen tärkeää, useimmiten henkisesti kuormittavaa tai traumaattista informaatiota. Muistiaukko on liian laaja ollakseen tavallista unohtelua, eikä se johdu elimellisistä syistä tai esimerkiksi päihteiden käytöstä. - [Persoonan rakenteellinen dissosiaatio](https://traumajadissosiaatio.fi/persoonan-rakenteellinen-dissosiaatio/): Persoonan rakenteellinen dissosiaatioteoria on mm. eläinten käyttäytymisen tutkimiseen (etologiaan) sekä 1900-luvun alun psykiatri Charles Myersin ja Pierre Janetin työhön ja teorioihin perustuva selitysmalli traumaan liittyvien häiriöiden syntymekanismista. - [Dissosiaatio pähkinänkuoressa](https://traumajadissosiaatio.fi/dissosiaatio-pahkinankuoressa/): Rakenteellisen dissosiaatioteorian mukaan dissosiaatio tarkoittaa persoonallisuuden osien joutumista toisistaan erilleen. Rakenteellinen dissosiaatio voi johtaa paitsi dissosiaatiohäiriöiden, myös esimerkiksi rajatilapersoonallisuuden tai traumaperäisen stressihäiriön kehittymiseen. - [Dissosiaatio: yleiskatsaus](https://traumajadissosiaatio.fi/dissosiaatio-yleiskatsaus/): Sanana dissosiaatio viittaa kokonaisuuden osien erkanemiseen toisistaan. Dissosiaatio on erityisen tyypillinen traumatilanteessa, jolloin se ehkäisee henkilön psyykkisen ylikuormittumisen. Dissosiaatio mahdollistaa trauman hajottamisen pienempiin, helpommin hallittaviin yksiköihin. - [Kun lapsen käytös on poikkeavan seksualisoitunut](https://traumajadissosiaatio.fi/kun-lapsen-kaytos-on-poikkeavan-seksualisoitunut/): Harva ongelma on vanhemmille, opettajille ja muille lasten kanssa työskenteleville aikuisille yhtä kiperä kuin suhtautuminen lapseen, joka käyttäytyy seksualisoituneesti toisia lapsia kohtaan. - [Kun kumppanisi on kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä](https://traumajadissosiaatio.fi/kun-kumppanisi-on-kokenut-seksuaalista-hyvaksikayttoa/): On arvioitu, että noin yksi neljästä naisesta ja yksi kuudesta miehestä on kokenut lapsuudessaan seksuaalista hyväksikäyttöä. Tämän seurauksena monet alueet voivat olla parisuhteessa erityisen ongelmallisia. - [Sisarustenvälinen hyväksikäyttö](https://traumajadissosiaatio.fi/sisarustenvalinen-hyvaksikaytto/): Sisarustenvälisessä hyväksikäytössä rikoksentekijä ja uhri ovat sisaruksia; tähän kategoriaan luetaan myös kasvatti- ja puolisisarukset. Hyväksikäytön ei tarvitse tarkoittaa uhrin fyysistä koskettamista. - [Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö: myyttejä ja tosiasioita](https://traumajadissosiaatio.fi/lapsen-seksuaalinen-hyvaksikaytto-myytteja-ja-tosiasioita/): Kun lapsen hyväksikäyttötapaus tulee ilmi, uhri ja läheiset saavat usein kuulla monenlaisia mielipiteitä ympäristön ihmisiltä. Kaikkien neuvojen jälkeen onkin usein vaikea tietää, mitä uskoa. Alle on kerätty joukko yleisesti totena pidettyjä myyttejä sekä niiden kriittistä tarkastelua. - [Tunteiden kokeminen](https://traumajadissosiaatio.fi/tunteiden-kokeminen/): Monen selviytyjän on vaikea sietää erilaisia tunteita, edes positiivisia, kuten ilo. Tunteiden kokeminen voi olla hankala asia. Mahdollisesti koko elämän kestäneen tunteiden tukahduttamisen seurauksena niiden salliminen voi tuntua hyvin pelottavalta. - [Ehdotuksia toipumisprosessiin](https://traumajadissosiaatio.fi/ehdotuksia-toipumisprosessiin/): Itsekseenkin voi tehdä erilaisia asioita, jotka voivat helpottaa oloa traumasta toipumisen ajan. Esimerkiksi liikunnan, joogan ja meditaation lisäksi erilaiset luovat, käsityötä vaativat tehtävät joita voi näperrellä itsekseen kotona, voivat olla hyväksi. - [Dissosiaation käyttö toipumisprosessissa](https://traumajadissosiaatio.fi/dissosiaation-kaytto-toipumisprosessissa/): Vaikka traumamateriaalin työstäminen on tärkeää, itsensä venyttäminen kestokyvyn rajoille ei juuri ole perusteltua. Terapian tarkoitus ei ole traumatisoida selviytyjää lisää, ja kokeneet terapeutit pitävätkin sopivassa tahdissa etenemistä onnistuneen hoidon kulmakivenä. - [Trauman hoidon kolmivaiheinen malli](https://traumajadissosiaatio.fi/trauman-hoidon-kolmivaiheinen-malli/): Trauman hoidon kolmivaiheista mallia suositellaan erityisesti kompleksisen trauman hoitoon Suomessa. Vaiheisiin kuuluu vakauttaminen, käsittely ja uudelleen suuntautuminen. - [EMDR - Silmänliiketerapia](https://traumajadissosiaatio.fi/emdr-silmanliiketerapia/): EMDR-hoitomuotoa käytetään yleisesti aikuisilla traumapotilailla, kuten sotaveteraaneilla, seksuaalisen hyväksikäytön ja/tai raiskauksen kokeneilla sekä vakavista onnettomuuksista selviytyneillä. Se on osoitettu tehokkaaksi myös lasten traumojen sekä fobioiden ja mielialahäiriöiden hoidossa. - [Trauman hoito: yleiskatsaus](https://traumajadissosiaatio.fi/trauman-hoito-yleiskatsaus/): Trauman hoito koostuu erilaisista traumaperäisten häiriöiden hoitoon tarkoitetuista menetelmistä. Trauman työstäminen voidaan käydä läpi eri tavoin riippuen siitä, minkä tyyppisiä traumanjälkeisiä ongelmia potilaalla on. - [Blogi: Elävältä tapetun päiväkirja](https://traumajadissosiaatio.fi/blogi-elavalta-tapetun-paivakirja/): Kirjoittaja joutui raiskauksen uhriksi tapaninpäivänä 2006. Alla on otteita hänen mietteistään vuoden ajalta tapahtuneen jälkeen. - [Trauma ja unihäiriöt](https://traumajadissosiaatio.fi/trauma-ja-unihairiot/): Trauma ja unihäiriöt kulkevat usein käsi kädessä. Uniongelmat ovat osa normaaleja traumanjälkeisiä reaktioita. - [Kompleksinen PTSD](https://traumajadissosiaatio.fi/kompleksinen-ptsd/): Kompleksiselle PTSD:lle on tyypillistä joukko oireita, jotka johtuvat trauman aiheuttamista muutoksista henkilön minäkuvassa ja stressinsietokyvyssä. Häiriön pääongelmat liittyvät tunteiden ja impulssikontrollin säätelyyn, vaikeuksiin ihmissuhteissa sekä traumamuistojen aiheuttamiin ongelmiin. - [PTSD lapsilla ja nuorilla](https://traumajadissosiaatio.fi/ptsd-lapsilla-ja-nuorilla/): Myös lapset kärsivät traumanjälkeisistä oireista, jotka riippuvat lapsen iästä ja kehitystasosta. Myös erityisiä lapsille ja nuorille suunnattuja hoitotapoja on vähitellen alettu kehittää. - [Traumanjälkeinen stressihäiriö (PTSD)](https://traumajadissosiaatio.fi/traumanjalkeinen-stressihairio-ptsd/): Traumanjälkeinen stressihäiriö on englanniksi post-traumatic stress disorder, josta lyhenne PTSD on peräisin. Traumanjälkeistä stressihäiriötä kutsutaan Suomessa myös nimityksillä traumaperäinen stressihäiriö ja post-traumaattinen stresshäiriö. - [Akuutti stressihäiriö](https://traumajadissosiaatio.fi/akuutti-stressihairio/): Akuutti stressihäiriö (acute stress disorder, ASD) on traumaattista tapahtumaa seuraava traumanjälkeisten stressioireiden kirjo, joka alkaa vähintään viikon kuluessa tapahtumasta ja kestää alle kuukauden. - [Trauman normaalit jälkireaktiot](https://traumajadissosiaatio.fi/trauman-normaalit-jalkireaktiot/): Järkyttävän tapahtuman kokeneen ensireaktio on usein ilo siitä, että hän on elossa. Tätä seuraavat ahdistuksen, pelon ja vihan tunteet, korostunut valppaus sekä tapahtuman pakonomainen miettiminen. ## Pages - [Kaikki artikkelit](https://traumajadissosiaatio.fi/kaikki-artikkelit/): Kaikki artikkelit, jotka liittyvät sivuston aiheisiin, mukaan lukien traumanjälkeiset reaktiot, trauman hoito, väkivalta ja kaltoinkohtelu, dissosiaatio ja dissosiaatiohäiriöt sekä muut mielenterveyden ongelmat sekä näihin liittyvät uutisartikkelit. - [Muut mielenterveyden ongelmat](https://traumajadissosiaatio.fi/muut-mielenterveyden-ongelmat/): Tässä kategoriassa käsitellään muita yleisiä mielenterveyden häiriöitä, kuten ahdistusta, masennusta ja muita oireita, jotka eivät liity suoraan traumaan tai dissosiaatioon. Ne ovat kuitenkin usein traumaan liittyviä liitännäisongelmia, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin ja arkeen. - [Väkivalta ja kaltoinkohtelu](https://traumajadissosiaatio.fi/vakivalta-ja-kaltoinkohtelu/): Tässä kategoriassa käsitellään erilaisia väkivallan, kaltoinkohtelun ja hyväksikäytön muotoja, jotka voivat johtaa syviin traumoihin sekä pitkäaikaisiin psyykkisiin ja emotionaalisiin haasteisiin. - [Tukipalveluita](https://traumajadissosiaatio.fi/tukipalveluita/): Tukipalveluja sivuston aiheisiin liittyen, kuten seksuaalisen väkivallan uhrien tukipalvelut ja mielenterveysongelmiin liittyvä apu. - [Yksityisyyden suoja ja evästekäytännöt](https://traumajadissosiaatio.fi/evasteet/): Tarkistettu ja/tai päivitetty: 27. - [Dissosiaatio ja vakavat dissosiaatiohäiriöt](https://traumajadissosiaatio.fi/dissosiaatio/): Tietoa eri dissosiaatiohäiriöistä sekä niiden luokitteluista ja diagnostisista kriteereistä. Tästä osiosta löytyy myös dissosiaatio-oireiden arviointilistoja. - [Trauman hoito](https://traumajadissosiaatio.fi/trauman-hoito/): Tietoa trauman hoidon eri menetelmistä, kuten esimerkiksi silmänliiketerapiasta (EMDR), ja hoitoprosessin eri vaiheista. Alla on myös joitakin ehdotuksia toipumisprosessiin ja tietoa tunteiden kokemisesta. - [Traumanjälkeiset reaktiot](https://traumajadissosiaatio.fi/traumanjalkeiset-reaktiot/): Tietoa normaaleista traumanjälkeisistä reaktioista kuten esimerkiksi unihäiriöistä, sekä erilaisista vakavammista reaktioista kuten akuutti stressihäiriö ja PTSD (yleisesti, sekä lapsilla ja nuorilla). - [Etusivu](https://traumajadissosiaatio.fi/): Tuoreiden tutkimusten mukaan krooninen tulehdus voi aiheuttaa masennusta, ja tulehduksellinen masennus tulisi ottaa huomioon diagnostiikassa. [comment]: # (Generated by Hostinger Tools Plugin)