Uusi tutkimussuuntaus lapsuuden traumojen vaikutuksesta uneen aikuisena
Haitallisia kokemuksia lapsuudessa ovat muun muassa emotionaalinen tai fyysinen väkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö, laiminlyönti, altistuminen vanhempien päihteiden väärinkäytölle, mielenterveysongelmat tai rikollinen käyttäytyminen.
Näillä kokemuksilla, etenkin jos ne tapahtuvat useita kertoja, on tuhoisa vaikutus aikuisen emotionaaliseen toimintakykyyn ja ne lisäävät masennuksen, ahdistuksen, riippuvuuden tai itsetuhoisuuden riskiä.
Tiedetään, että haitalliset kokemukset lapsuudessa saattavat aiheuttaa alttiutta siihen, että myöhemmin tulee epäsopivaa selviytymistä ahdistaviin tilanteisiin. Tämä voi johtaa krooniseen ylivilkkauteen ja unettomuuteen, ja nyt onkin syntynyt uusi tutkimussuuntaus, jossa analysoidaan kehityskulkuja varhaiselämän stressistä aikuisuuden unettomuuteen.
Frans Schalkwijkin koordinoima hollantilainen ja australialainen tutkijaryhmä teki pilottitutkimuksen, jossa analysoitiin, miten lapsuuden vakavimmat kielteiset kokemukset voivat selittää aikuisilla todettua ylivilkkautta, unettomuutta ja häpeän kanssa selviytymistä.
Frontiers in Human Neuroscience -lehdessä helmikuussa 2023 julkaistussa artikkelissa tutkijaryhmä Alankomaista ja Australiasta paljastaa 57 aikuiseen kohdistetun tutkimuksen tulokset. Aikuisista 27:llä oli unettomuutta ja 30 oli kontrollihenkilöitä.
Osallistujat täyttivät lapsuuden traumoja koskevan kyselylomakkeen noin viikkoa ennen toiminnallista magneettikuvausta (fMRI). Kahta rakenneyhtälömallia käytettiin myös testaamaan hypoteeseja, joiden mukaan häpeänkäsittelytyylit ja unettomuusoireiden vakavuus välittävät lapsuuden haitallisten kokemusten ja itsearvioitujen yliherkkyysoireiden välistä yhteyttä, sekä lapsuuden haitallisten kokemusten ja aivojen aktivoitumisen välistä yhteyttä omaelämäkerrallisia muistoja miettiessä.
On suositeltavaa, että asiaa tutkitaan lisää
Tulokset osoittivat, että lapsuuden haitallisten kokemusten ja ylivilkkauden välinen yhteys määräytyy häpeänhallintatyylien välityksellä. Ensimmäinen malli osoitti myös, että huonompi häpeästä selviytyminen ja vaikeammat unettomuusoireet liittyivät useampaan haitalliseen kokemukseen.
Näiden kahden muuttujan (häpeä ja unettomuus) välillä ei kuitenkaan havaittu yhteyttä. Sen sijaan toisessa sovelletussa mallissa lapsuuden haitallisten kokemusten ja aivojen pihtipoimun dorsaalisen etuosan (dorsal anterior cingulate cortex eli dACC, joka yhdistää emotionaalisiin prosesseihin liittyvän limbisen järjestelmän) suuremman aktivoitumisen välillä oli suora yhteys häpeällisten omaelämäkerrallisten muistojen palauttamiseksi mieleen, eikä häpeän selviytymistyyleillä tai unettomuusoireiden vakavuudella ollut välittävää vaikutusta.
BIAL-säätiön tukeman tutkijan Eus J. W. Van Somerenin mukaan näillä havainnoilla voi olla vaikutuksia unettomuuden hoitomenetelmiin, jolloin niissä keskitytään enemmän traumojen ja tunteiden käsittelyyn tavanomaisten unihoitotoimenpiteiden sijaan.
”Suosittelemme tulevia tutkimuksia, joissa tutkitaan lapsuuden traumojen ja unettomuuden välistä suhdemekanismia ja otetaan huomioon lisätekijöitä, kuten kiintymyssuhdetyylit, persoonallisuus ja temperamentti”, hän toteaa.
Lähteet
- Frans Schalkwijk et al, From childhood trauma to hyperarousal in adults: The mediating effect of maladaptive shame coping and insomnia, Frontiers in Human Neuroscience (2023). DOI: 10.3389/fnhum.2023.990581
