Lapsuuden traumojen vaikutukset lasten mielenterveyteen

Jaa artikkeli:

Artikkelin osiot

Lapsuuden traumoilla voi olla keskeinen rooli monissa myöhemmissä psykiatrisissa häiriöissä. Suurin osa siitä, mitä tiedämme traumalle altistumisen vaikutuksista, on kuitenkin peräisin aikuisia koskevista tutkimuksista.

Vähemmän tiedetään lapsuuden traumojen vaikutuksesta teini-ikäisiin. Vielä on epäselvää, esiintyykö heillä samoja mielenterveysongelmia kuin aikuisilla vai onko heillä vaikeuksia lähinnä joillakin erityisalueilla, kuten mielialahäiriöissä, esimerkiksi masennuksessa. Nuorempia lapsia on tutkittu vielä vähemmän.

Eräs tutkimus tarkasteli 4 231 lapsen tietoja, jotka olivat syntyneet vuonna 2004 Pelotasin kaupungissa Etelä-Brasiliassa. Näitä lapsia seurattiin syntymästä 11 vuoden ikään asti, jotta saatiin tietoja heidän altistumisestaan traumaattisille tapahtumille ja yleisten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyydestä.

Havaittiin, että yli kolmannes lapsista oli altistunut traumalle 11-vuotiaana. Tämä on yli kaksinkertainen määrä verrattuna vastaavaan 10-11-vuotiaiden lasten ryhmään Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Useimmat lapsuuden traumoja koskevat tutkimukset on tehty vauraissa maissa, kuten Yhdysvalloissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Lähes 90 prosenttia maailman lapsista asuu kuitenkin köyhemmissä maissa, joita kutsutaan joskus matalan ja keskitulotason maiksi.

Näissä osissa maailmaa väkivaltaiset tapahtumat, kuten nuorten henkirikokset, ovat yleisempiä. Tiedämme vain vähän näissä sosiaalisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä koettujen traumojen määrästä ja tyypeistä sekä niiden vaikutuksista lasten mielenterveyteen.

Tutkimuksessa traumalle altistuneilla lapsilla esiintyi enemmän monenlaisia mielenterveysongelmia, kuten ahdistuneisuutta, mielialahäiriöitä, ADHD:tä tai ylivilkkautta ja häiriötekijöitä, jotka tunnetaan myös nimellä ”käyttäytymisongelmat”. Esimerkiksi 6 prosentilla traumaa kokeneista 11-vuotiaista lapsista oli ahdistuneisuushäiriö, kun vastaava luku oli 3,3 prosenttia lapsista, jotka eivät olleet kokeneet traumaa.

Nämä trauman ja mielenterveyshäiriöiden väliset yhteydet eivät selittyneet sillä, että lapsilla oli mielenterveysongelmia aikaisemmassa iässä. Niitä eivät myöskään selittäneet muut tekijät, kuten alempi sosioekonominen asema, mielenterveysongelmista kärsivän äiti tai se, että lapsen äiti tupakoi tai käytti alkoholia raskauden aikana.

Traumoja on erityyppisiä

Traumoja on erityyppisiä. Moniin traumaattisiin kokemuksiin liittyy toisen henkilön aiheuttamia tapahtumia, mikä tunnetaan nimellä interpersonaalinen trauma. Tämä voi tarkoittaa fyysisen väkivallan tai pahoinpitelyn uhriksi joutumista, fyysisen tai seksuaalisen hyväksikäytön kokemista perheessä, seksuaalista väkivaltaa tai perheväkivallan kohteeksi joutumista.

Lapset voivat kuitenkin kokea myös muunlaista ulkoapäin tulevaa (ei-sisäistä) traumaa, johon kuuluvat vakavat onnettomuudet, joihin ei ole syyllistynyt henkilö (kuten vahingossa sattunut auto-onnettomuus), ja epäsuora trauma – läheiselle henkilölle aiheutuneen vahingon todistaminen tai siitä kuuleminen.

Trauman vaikutus mielenterveyteen

Tutkimuksessa tarkasteltiin interpersonaalisten ja ulkoapäin tulevien traumojen vaikutusta ja todettiin, että molemmat ovat mahdollisesti haitallisia lasten mielenterveydelle.

Tämäntyyppisille traumoille altistuneilla lapsilla esiintyi enemmän ahdistuneisuutta, mielialaa, ADHD:tä tai hyperaktiivisuutta ja häiriötekijöitä. Tästä huolimatta interpersoonalliset traumat saattavat olla erityisen tärkeitä lasten mielenterveysongelmien kannalta. Tutkimuksessamme lapsilla, jotka kokivat ihmissuhdetraumoja, esiintyi lähes kaksi kertaa todennäköisemmin joitakin häiriöitä, kuten käyttäytymisongelmia.

On hyvä tietää, että lapsuuden traumaattiset kokemukset ovat yleisiä ja voivat johtaa monenlaisiin mielenterveysongelmiin – ei vain traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD), josta puhutaan useimmiten traumalle altistumisen yhteydessä.

On tehtävä enemmän, jotta voidaan vähentää lasten todennäköisyyttä kokea traumaattisia tapahtumia. Esimerkiksi kouluttamalla vanhempia olemaan käyttämättä ruumiillista kuritusta voitaisiin vähentää lasten altistumista väkivallalle ja pahoinpitelylle.

Pelotasin kaupunki käynnisti vuonna 2017 interventio-ohjelman, jonka tarkoituksena on vähentää väkivaltaa yhteisössä. Ohjelma kohdentuu mm. kouluihin, jotta vähennettäisiin lasten mahdollisuutta joutua väkivallan kohteeksi. Tämänkaltaisilla aloitteilla voidaan vähentää lapsuuden traumoja ja niihin liittyviä mielenterveysongelmia, mikä tuo merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä.

Lähteet

Lue lisää

Jaa artikkeli:

  • Tuoreimmat ARTIKKELIT

    SUOSITUIMMAT