Tietoa eri dissosiaatiohäiriöistä sekä niiden luokitteluista ja diagnostisista kriteereistä. Tästä osiosta löytyy myös dissosiaatio-oireiden arviointilistoja.
Dissosiaatio: yleiskatsaus
Sanana dissosiaatio viittaa kokonaisuuden osien erkanemiseen toisistaan. Psykologiassa dissosiaatiolla viitataan tilanteeseen, jossa henkilön normaali tajunnan, muistojen, identiteetin ja havaintojen yhdistyminen on häiriintynyt (DSM-IV-TR).
Tämä on johtanut dissosiaation näkemiseen jatkumona, jonka alkupäässä on normaali ja lopussa patologinen dissosiaatio.
Dissosiaatio pähkinänkuoressa
Dissosiaatio käsitteenä tarkoittaa kokonaisuuden osien joutumista erilleen toisistaan. Maailmalla yleisesti käytetyn määritelmän mukaan dissosiaatio on prosessi, jossa normaali tajunnan, muistojen, identiteetin ja havaintojen yhdistyminen on häiriintynyt (DSM-IV-TR). Tämän näkemyksen mukaan dissosiaatiota on normaalia ja patologista.
Persoonan rakenteellinen dissosiaatio
Persoonan rakenteellinen dissosiaatioteoria on mm. eläinten käyttäytymisen tutkimiseen (etologiaan) sekä 1900-luvun alun psykiatri Charles Myersin ja Pierre Janetin työhön ja teorioihin perustuva selitysmalli traumaan liittyvien häiriöiden syntymekanismista.
Dissosiatiivinen amnesia
Dissosiatiivisen amnesian (muistinmenetyksen), vanhalta nimitykseltään psykogeenisen amnesian, pääoire on kykenemättömyys muistaa itselleen tärkeää, useimmiten henkisesti kuormittavaa tai traumaattista informaatiota. Muistiaukko on liian laaja ollakseen tavallista unohtelua, eikä se johdu elimellisistä syistä tai esimerkiksi päihteiden käytöstä.
Dissosiatiivinen pakkovaellus
Dissosiatiivinen pakkovaellus (dissociative fugue) on harvinainen häiriö, jossa henkilö äkillisesti unohtaa identiteettinsä ja menneisyytensä, mahdollisesti omaksuu uuden identiteetin ja matkustaa odottamatta pois kotiympäristöstään. Tilan laukaisee
Depersonalisaatiohäiriö
Depersonalisaatioksi kutsutaan tilaa, jossa henkilön käsitys oman itsen ja ympäristön olemassaolosta hämärtyy. Hänestä saattaa tuntua, että hänen kehonsa on epätodellinen, muuttuu tai katoaa, tai että hän tarkkailee itseään oman kehonsa ulkopuolelta. Henkilö on kuitenkin tietoinen siitä, ettei kokemus ole ”totta”; hänen todellisuudentajunsa pysyy kokemuksen aikana hyvänä.
Dissosiatiivinen identiteettihäiriö lyhyesti
Erinäisia faktoja ja yleistä tietoa dissosiaatiosta lyhyesti Muita nimiä monipersoonahäiriö, sivupersoonahäiriö, englanniksi dissociative identity disorder (DID), aiemmin myös multiple personality disorder (MPD)Otettu DSM (Diagnostic and
Tarkemmin määrittelemätön dissosiaatiohäiriö
Tarkemmin määrittelemättömien dissosiaatiohäiriöiden ryhmään luetellaan kaikki häiriöt, joiden pohja on dissosiatiivinen, mutta jotka eivät täytä minkään muun dissosiaatiohäiriön kriteereitä. Häiriöiden kirjo on laaja, ja oirekuvat tämän kategorian sisällä poikkeavat toisistaan voimakkaasti. Tässä osiossa käydään läpi joitakin alaryhmiä. Dissosiatiivisen identiteettihäiriön kaltaiset oireyhtymät on kuvattu omassa osiossaan.
Dissosiaatiohäiriöiden luokittelu
Mielenterveyden häiriöiden luokitteluun on maailmalla käytössä kaksi pääjärjestelmää. Maailman terveysjärjestö WHO:n luokitus, International Statistical Classification of Diseases eli ICD-10, on se, jonka mukaan taudinmääritys pyritään suomessa antamaan.
Toinen järjestelmä on Amerikan psykiatriyhdistyksen kehittämä Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, lyhyesti DSM-5-TR (nykyinen versio), jota käytetään erityisesti tieteellisissä julkaisuissa ja Suomessa ICD-10-luokituksen rinnalla.
Nuorten poikkeuksellisten tajunnantilojen asteikko
Adolescent Dissociative Experiences Scale-II
Dissosiaatio-oireiden arviointilistoja
Alla on listattu kolme eri dissosiatiivisten oireiden arviointilistaa. Huom! Pidäthän mielessä, että käännokset eivät ole virallisia ja ovat täällä vain yleistä tietoa varten. Pistemääräsi ei
Ruumiillisten dissosiaatio-oireiden arviointilista (SDQ-20)
Kysely somatoformisista dissosiaatio-oireista (Somatoform dissociation questionnaire)