Dissosiaatiohäiriöiden luokittelu

Mielenterveyden häiriöiden luokitteluun on maailmalla käytössä kaksi pääjärjestelmää: Suomessa käytössä oleva WHO:n luokitus (ICD-11) ja Amerikan psykiatriyhdistyksen kehittämä DSM-5-TR.
Etusivu » Dissosiaatio-kategoria » Dissosiaatiohäiriöiden luokittelu
Dissosiaatiohäiriöiden luokittelu

Dissosiaatiohäiriöiden luokittelu

Jaa tai tulosta artikkeli:

Sisällysluettelo

Maailmalla käytetään kahta pääjärjestelmää mielenterveyden häiriöiden luokitteluun

Mielenterveyden häiriöiden luokitteluun, mukaan lukien dissosiaatiohäiriöt, on maailmalla käytössä kaksi pääjärjestelmää. Monissa Euroopan maissa, kuten Suomessa, käytetään ensisijaisesti Maailman terveysjärjestön (WHO) laatimaa ICD-luokitustaInternational Classification of Diseases. Se on luokitus, jonka mukaan taudinmääritys pyritään antamaan myös Suomessa.

Toinen järjestelmä on Amerikan psykiatriyhdistyksen kehittämä DSM-luokitus eli Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. Sitä käytetään erityisesti tieteellisissä julkaisuissa ja suomessa ICD-luokituksen rinnalla.

ICD ja DSM ovat pääpiirteissään samansuuntaisia, mutta eivät täysin identtisiä. Monissa tutkimuksissa ja julkaisuissa viitataan molempiin. Esimerkiksi dissosiaatiohäiriöiden kohdalla niissä on eroja.

Koska suurin osa käyttämistämme lähteistä sekä suurimmat suomenkieliset oppikirjat käyttävät dissosiaatiohäiriöiden jaottelussa DSM-luokitusta, myös tällä sivulla on dissosiaatiohäiriöt luokiteltu tällä hetkellä tämän järjestelmän mukaan. Huomioithan, että alla listatut häiriöiden nimitysten suomennokset eivät ole virallisia.

ICD-luokitus

ICD (International Classification of Diseases) on Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämä kansainvälinen tautiluokitus. Se kattaa sekä fyysiset sairaudet että mielenterveyden häiriöt, ja sitä käytetään laajasti terveydenhuollossa ympäri maailmaa, etenkin Euroopassa ja myös Suomessa.

Mihin ICD:tä käytetään?

Tämänhetkinen versio

ICD:n uusin versio on ICD-11, joka julkaistiin vuonna 2018, ja se on ollut kansainvälisesti käytössä vuodesta 2022 alkaen.

Dissosiaatiohäiriöt ICD-luokituksessa

ICD-11-luokituksessa, eli uusimmassa ICD-versiossa, eri dissosiaatiohäiriöille on kymmenen kohtaa, jotka voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan: elimellisinä (esim. tuntopuutos, kouristukset) ja psykologisina (esim. muistinmenetys, depersonalisaatio) oireina ilmenevä dissosiaatio.

Muutoksia ICD-10-versiosta ICD-11-versioon

ICD-11-luokituksessa dissosiatiivisten häiriöiden listausta on yksinkertaistettu ja myös tarkennettu edelliseen versioon verrattuna. Esimerkiksi dissosiatiivinen pakkovaellus (vanha ICD-10-luokituskoodi F44.1) siirtyi omasta kategoriastaan dissosiatiivisen muistinmenetyksen yhteyteen.

Hurmos ja haltiotilat olivat ICD-10-luokituksessa listattu keskenään (F44.3), mutta ICD-11-versiossa ne ovat erillään omilla tunnistuskoodeillaan 6B62 (hurmos) ja 6B63 (haltiotila).

ICD-11-versiossa on uutena kohtana dissosiaatiiviset neurologiset oireet omana kategorianaan, ja sen alle on listattu esimerkiksi dissosiatiiviset liikehäiriöt, kouristukset, tunnottomuus tai tuntopuutos, joilla aiemmin oli omat koodinsa (esimerkiksi F44.4, dissosiatiiviset liikehäiriöt).

DSM-luokitus

DSM-luokitus eli Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders on psykiatrinen diagnoosijärjestelmä, jota käytetään laajasti mielenterveyden häiriöiden määrittelyyn, diagnosointiin ja tutkimukseen. Sen on laatinut American Psychiatric Association (APA), ja se on erityisen yleisesti käytössä Yhdysvalloissa, mutta sitä käytetään viitekehyksenä myös monissa muissa maissa, myös Suomessa, usein ICD-järjestelmän rinnalla.

Mitä DSM sisältää?

Tämänhetkinen versio

Uusin versio on DSM-5-TR (eli Text Revision of the 5th edition), joka julkaistiin vuonna 2022. Se päivittää ja tarkentaa aiempaa DSM-5-versiota (julkaistu 2013), mutta ei ole kokonaan uusi painos.

👉 Lue lisää DSM-5-TR-version tuomista muutoksista: DSM-5:n päivitys DSM-5-TR-versioon

Dissosiaatiohäiriöt DSM-luokituksessa

Uusin DSM-5-TR-luokitus jakaa dissosiaatiohäiriöt viiteen luokkaan:

Näiden lisäksi on alakohtia, joihin sisältyvät mm. dissosiatiivisen identiteettihäiriön kaltaiset tilat eli tarkemmin määrittelemättömät dissosiaatiohäiriöt, kuten dissosiatiivinen kooma ja Ganserin oireyhtymä.

DSM-luokitus ei jaottele ruumiillisia dissosiaatio-oireita dissosiaatiohäiriöiksi, vaan sijoittaa oireet elimellisoireisiin (somatoformisiin) häiriöihin korostaakseen oireiden elimellistä luonnetta. 

Luokitusjärjestelmien erot

Vaikka luokitusjärjestelmien ulkoasussa on eroja, ICD ja DSM sisällyttävät luokituksiinsa suunnilleen samat häiriöt. Koska eri oireiden itsenäisyyttä ja häiriöiden ilmiasua on kuitenkin nimetty ja painotettu eri tavoin, saattavat erot tuntua suurilta ja hämmentäviltä. Suurin ero on se, että ruumiilliset dissosiaatio-oireet on DSM-luokituksessa jätetty varsinaisten dissosiaatiohäiriöiden ulkopuolelle, kun taas ICD luokittelee ne dissosiaatiohäiriöiksi.

Dissosiaatiohäiriöiden luokittelua ei selviytyjän tarvitse osata; riittää, että tiedostaa eri järjestelmien olemassaolon, jolloin nimitysten ja koodien päällekkäinen käyttö ei hämmennä. Selkeytensä ja levinneisyytensä vuoksi tämä sivusto käyttää pääasiassa DSM-luokitusta.

Lähteet

  • World Health Organization. (2019). International classification of diseases for mortality and morbidity statistics (11th Revision). https://icd.who.int/
  • American Psychiatric Association. (2022). Diagnostic and statistical manual of mental disorders (5th ed., text rev.; DSM-5-TR). American Psychiatric Publishing.
  • Stein DJ, Lund C, Nesse RM. Classification systems in psychiatry: diagnosis and global mental health in the era of DSM-5 and ICD-11. Curr Opin Psychiatry. 2013 Sep;26(5):493-7. doi: 10.1097/YCO.0b013e3283642dfd. PMID: 23867662; PMCID: PMC4270276. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4270276/

Jaa tai tulosta artikkeli:

  • Tuoreimmat artikkelit

    Luetuimmat

    Aiheeseen liittyvää