DSM-5:n päivitys DSM-5-TR-versioon

Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders on päivittynyt DSM-5:stä uuteen DSM-5-TR-versioon, joka tuo täsmennyksiä ja uusia luokituksia mielenterveyden häiriöihin.
Etusivu » Uutiset » DSM-5:n päivitys DSM-5-TR-versioon
DSM-5-TR-manuaali olohuoneen pöydällä

DSM-5:n päivitys DSM-5-TR-versioon

Jaa tai tulosta artikkeli:

Sisällysluettelo

DSM-5-TR (Text Revision) julkaistiin maaliskuussa 2022, ja se toi mukanaan useita tarkennuksia ja päivityksiä DSM-5:een verrattuna. Vaikka kyseessä ei ollut uusi painos vaan tarkennettu versio, sillä oli merkitystä joihinkin häiriöluokkiin.

DSM-5 julkaistiin vuonna 2013, ja osa sen sisältämistä tutkimus- ja tilastotiedoista ovat nyt vanhentuneita. DSM-5-TR tarjoaa päivitettyjä tietoja, jotka ovat yhdenmukaisia vuoden 2013 jälkeen julkaistujen tutkimusten kanssa.

Miksi tarkennettu versio, eikä DSM-6?

”TR” tarkoittaa englanniksi Text Revision, mikä viittaa siihen, että teksti on tarkistettu ja päivitetty. Pohjimmiltaan tämä tarkoittaa sitä, että APA (DSM-järjestelmää ylläpitävä American Psychiatric Association) päivitti tuoreimmat tutkimustiedot ja selvensi joitakin diagnostisia kriteerejä. Alalla ei kuitenkaan tapahtunut riittävästi edistystä, jotta olisi ollut tarvetta luoda kokonaan uutta ”DSM-6” -versiota.

Löytyykö DSM-5-TR:stä uusia mielenterveyden häiriöitä?

DSM-5-TR:ssä on vain yksi uusi häiriö: pitkittynyt suruhäiriö. Se on päivitetty versio häiriöstä, joka oli mainittu DSM-5:n osiossa, jossa mainitaan tulevia versioita varten harkittavia tiloja. Pitkittynyttä suruhäiriötä pidetään reaktiona traumaan tai johonkin stressitekijään, ja se löytyykin DSM-5-TR-versiossa osiosta ”Traumaan ja stressiin liittyvät häiriöt”.

Mikä on pitkittynyt suruhäiriö?

DSM-5-TR:ään on lisätty uusi diagnoosi nimeltä pitkittynyt suruhäiriö (Prolonged Grief Disorder, PGD). Sille on ominaista tilanteet, joissa voimakas suru jatkuu vähintään 12 kuukautta (tai 6 kuukautta lapsilla) läheisen menetyksen jälkeen ja vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn. Oireita ovat muun muassa voimakas kaipuu tai henkinen kipu, identiteetin muuttuminen menetyksen myötä, vaikeudet hyväksyä kuolemaa ja vetäytyminen sosiaalisista suhteista.

Diagnoosin taustalla on laaja tutkimus, jonka mukaan osalla ihmisistä suru ei lievene ajan myötä. PGD eroaa tavanomaisesta surusta sekä masennuksesta ja traumaperäisestä stressihäiriöstä (PTSD) keston, intensiteetin ja toimintakyvyn heikentymisen osalta. Tunnistaminen voi auttaa tarjoamaan kohdennettua hoitoa, kuten psykoterapiaa tai lääkitystä.

Mitkä häiriöt on päivitetty?

DSM-käsikirjassa sovelletaan mielenterveyteen elinikäistä lähestymistapaa. Osa diagnostisista kriteereistä päivitettiin DSM-5-TR:ssä, jotta lasten kokemukset ja oireet voitaisiin ottaa tarkemmin huomioon.

Montaa päivitystä ei tullut traumaan ja dissosiaatioon liittyen, paitsi että traumaperäisen stressihäiriön kriteeristä A2 poistettiin tarpeettomana 6-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten osalta huomautus ”todistaminen ei sisällä tapahtumia, jotka on nähty vain sähköisessä mediassa, televisiossa, elokuvissa tai kuvissa”.

Huomautus oli tarpeeton, koska kriteerin A2 mukaan muille henkilöille tapahtuvien asioiden on oltava henkilökohtaisesti todistettuja.

Päivityksiä kulttuurisiin näkökulmiin ja yhdenvertaisuuteen

DSM-5-TR:n kehityksessä oli mukana kulttuurisia kysymyksiä käsittelevä asiantuntijaryhmä ja etnorodulliseen yhdenvertaisuuteen keskittyvä työryhmä. Heidän työnsä tuloksena tekstissä tehtiin useita sanavalintojen tarkennuksia, muun muassa:

Lähteet

Jaa tai tulosta artikkeli:

  • Tuoreimmat artikkelit

    Luetuimmat

    Aiheeseen liittyvää