Takauma (englanniksi flashback) on traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oire, jossa henkilö kokee uudelleen traumaattisen tapahtuman tai sen osia. Takauma voi ilmetä visuaalisina kuvina, ääni- tai hajuaistimuksina, fyysisinä tuntemuksina tai voimakkaina tunnetiloina. Se voi kestää sekunneista useisiin tunteihin tai harvinaisissa tapauksissa jopa päiviin.
Takauman voi laukaista esimerkiksi tietyt aistit, paikat, ihmiset tai tilanteet, jotka muistuttavat traumasta. Henkilö voi oppia tunnistamaan takauman ennusmerkkejä, kuten mielialan vaihteluita tai fyysisiä tuntemuksia, ja kehittää keinoja hallita niitä. Omien triggereiden tunnistaminen ja tietoisuus takaumien ensioireista voivat auttaa hallitsemaan oireita ja vähentämään niiden vaikutusta arjessa.
Mitkä asiat voivat aiheuttaa takaumia?
Takauman voi laukaista monenlaiset ärsykkeet, jotka muistuttavat jollain tavalla menneestä traumasta. Esimerkiksi tietyt aistit, kuten ääni (vaikkapa huuto tai ovien pauke), haju (kuten sairaalan desinfiointiaineen tuoksu) tai kosketus voivat toimia triggerinä. Myös tietyt paikat, kuten koulu, sairaala tai lapsuudenkoti, voivat herättää traumaattisia muistoja. Samoin tiettyjen ihmisten ulkonäkö, ilmeet tai käytös saattavat muistuttaa traumaattisista kokemuksista.
Takaumia voivat laukaista myös tilanteet, kuten konfliktit, erimielisyydet, ahdistavat sosiaaliset tilanteet tai voimakkaat tunteet, kuten hylätyksi tulemisen pelko. Myös tietyt vuodenajat, sääolosuhteet tai päivämäärät voivat liittyä traumaattisiin tapahtumiin ja laukaista takauman. Joissain tapauksissa takauma voi nousta esiin ilman näkyvää syytä – silloin sen taustalla voi silti olla tiedostamaton tai hyvin hienovarainen muistutus menneestä, jota ei heti itse huomaa.
Miten tunnistan takauman? Miltä takauma tuntuu?
Takauma voi joskus tuntua siltä, että henkilö ikään kuin katselisi videota siitä, mitä traumatapahtuman aikana kävi. Henkilö voi tuntea kokevansa, että koko trauma tapahtuu uudelleen juuri nyt, mutta joskus tuntemus voi liittyä vain tiettyihin osiin tapahtumasta.
Takauma ei ole aina myöskään vain visuaalinen kokemus, vaan se voi koostua myös äänistä, hajuista ja tuoksuista, fyysisistä tuntemuksista (kipu, paine) sekä tunnetiloista, joita henkilöllä traumatapahtuman aikana oli.
Takaumat muistuttavat joiltain osin dissosiaatiota, koska dissosiaatiossa henkilö voi tilapäisesti menettää kosketuksen siihen, mitä hänen ymparillään tapahtuu, tai unohtaa asioita pitkittyneelläkin aikavälillä. Joskus henkilöstä voi myös tuntua, että hän on irrallaan kehostaan.
Takauma voi tulla aivan yllättäen ja tuntua siltä, kuin se olisi ihan arvaamaton ja hallitsematon. Henkilö, joka kokee takaumia, voi kuitenkin usein huomata joitain takaumaa edeltäviä, joko fyysisiä tai henkisiä, merkkejä.
Joitakin esimerkkejä:
- Mielialan yhtäkkinen vaihtuminen
- Painetta rintakehän alueella
- Yhtäkkistä hikoamista
- Ympäristö voi näyttää sumentuneelta
- Tunne, että on erkanemassa ympäristöstään
- Kosketus ympäristöön, muihin ihmisiin tai omaan itseen on katoamassa
Kuinka kauan takauma kestää?
Takauman kesto voi vaihdella suuresti. Se voi olla hyvin lyhyt, vain muutaman sekunnin mittainen välähdys, tai se voi kestää pidempään, minuuteista tunteihin, ja harvinaisemmissa tapauksissa jopa päiviin asti. Monien kokemusten ja kyselyjen mukaan yleisin kesto on muutama minuutti, toiseksi yleisin muutama tunti. Vaikka päivien pituiset takaumat ovat harvinaisia, nekin ovat mahdollisia, etenkin jos henkilö ei heti tunnista olevansa takauman tilassa tai jos ympäristö ei tarjoa mahdollisuutta rauhoittumiseen.
Takauman voimakkuus ja kesto voivat myös vaihdella tilanteen mukaan. Joskus nopea maadoittuminen tai rauhoittava ympäristö voi katkaista takauman nopeasti, kun taas stressaavat tai turvattomat olosuhteet voivat pitkittää sitä. Lisäksi toistuvat takaumat saattavat aiheuttaa sen, että ihminen tuntuu ”jäävän kiinni” traumamuistoihin pidemmäksi aikaa, mikä voi vaikuttaa jaksamiseen ja arjen toimintaan merkittävästi.
Takauman kestosta on tehty tutkimusta
Takaumien kestoa on tutkittu muun muassa Kathlen Prieben ja kollegoiden vuonna 2013 julkaisemassa tutkimuksessa, jossa käytettiin sähköisiä päiväkirjoja arvioimaan PTSD-potilaiden kokemuksia. Tutkimuksessa havaittiin, että osallistujat raportoivat takaumien kestävän useimmiten muutamia minuutteja, toiseksi yleisimmin useita tunteja, ja harvemmin päiviä. Tämä viittaa siihen, että takaumien kesto voi vaihdella merkittävästi yksilöiden välillä.
Miten pärjään takaumien kanssa?
Vaikka takaumat saattavat tulla aivan yllättäen, voi takaumia joiltain osin ennaltaehkäistä. Jos tietää, minkälaiset asiat yleensä triggeröivät takaumia, henkilö voi yrittää rajoittaa omaa altistumistaan kyseisille asioille. Jos se ei ole mahdollista, takaumiin voi valmistautua tekemällä suunnitelman, miten triggeristä johtuvan reaktion kanssa voisi menetellä mahdollisimman hyvin.
Takaumien kanssa voi pärjätä paremmin, jos niiden alkamisen merkit huomaa aiemmin. Sen takia on tärkeää kasvattaa omaa tietoisuutta takaumien ensioireista.
Vaikka takaumat saattavat olla epämieluista mietittävää jälkikäteen, kannattaa kuitenkin yrittää. Yritä muistaa, mitä tunteita koit ja mitä ajatuksia sinulla oli juuri ennen kuin takauma iski. Yritä muistaa mahdollisimman monta vaaran merkkiä. Voit vaikka kirjoittaa ne paperille. Mitä enemmän muistat, sitä paremmin voit seuraavalla kerralla valmistautua – ja ehkä jopa estää – takauman alkamisen.
Omien triggereiden tunteminen voi myös auttaa muiden PTSD:n oireiden kanssa, kuten esimerkiksi silloin, kun tulee voimakkaita ajatuksia tai muistoja traumaattisesta tapahtumasta.
Lähteet
- American Psychiatric Association: Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fifth Edition, Text Revision. Washington, DC, American Psychiatric Association, 2022.
- Priebe, K., Kleindienst, N., Zimmer, J., Koudela, S., Ebner-Priemer, U., & Bohus, M. (2013). Frequency of intrusions and flashbacks in patients with posttraumatic stress disorder related to childhood sexual abuse: an electronic diary study. Psychological assessment, 25(4), 1370–1376. https://doi.org/10.1037/a0033816
- Juliette V. (2025). The difference between a typical PTSD flashback and an emotional flashback from C-PTSD. The Mighty. https://themighty.com/topic/post-traumatic-stress-disorder-ptsd/emotional-flashback-complex-ptsd-trauma/
- Mind. (2021). Post-traumatic stress disorder (PTSD) – Symptoms: What are flashbacks? https://www.mind.org.uk/information-support/types-of-mental-health-problems/post-traumatic-stress-disorder-ptsd-and-complex-ptsd/symptoms/#WhatAreFlashbacks
- Mind. (2021). Post-traumatic stress disorder (PTSD) – Symptoms: What are flashbacks? https://www.mind.org.uk/information-support/types-of-mental-health-problems/post-traumatic-stress-disorder-ptsd-and-complex-ptsd/symptoms/#WhatAreFlashbacksTull, M. (2023, maaliskuu 16). Flashbacks and dissociation in PTSD: How to cope. Verywell Mind. https://www.verywellmind.com/coping-with-flashbacks-2797574
- Tull, M. (2023). Flashbacks and dissociation in PTSD: How to cope. Verywell Mind. https://www.verywellmind.com/coping-with-flashbacks-2797574
- Chi, T. (2019). What happens in your brain during a PTSD flashback? Talkspace. https://www.talkspace.com/mental-health/conditions/articles/happens-brain-ptsd-flashback/