Suurimman lajissaan olevan tutkimuksen tulokset osoittavat, että ranteessa kannettavista laitteista saadut 24 tunnin lepoaktiivisuusominaisuudet ennustivat epäsuotuisia oireita 8 viikon kuluttua traumaattiselle stressille altistumisesta. Erilaisten henkilöiden ryhmässä ranteen kiihtyvyysmittaukseen perustuva 24 tunnin aktiivisuuden vaihtelu ilmoitti suuremmasta kivun vakavuudesta.
Trauman jälkeisten 8 viikon aikana muutokset useissa lepoaktiivisuusmittareissa liittyivät myös muutoksiin kivussa, unessa ja ahdistuneisuudessa tässä potilasryhmässä. Lisäksi näiden biomarkkereiden yksinkertaiset kynnysarvot tunnistivat kivusta, unesta ja ahdistuneisuudesta hyvin palautuvat henkilöt, joilla oli suuri ennustearvo.
Tärkeitä havaintoja riskipotilaiden tunnistukseen ja hoitojen testaamiseen
Kiihtyvyysmittauksella varustetut rannekkeet ovat helppokäyttöisiä ja yleisesti käytössä kuluttajien keskuudessa, ja tämä JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus viittaa siihen, että näillä laitteilla saadut 24 tunnin lepoaktiivisuusominaisuudet saattavat tunnistaa ne, jotka toipuvat traumasta suuren riskin väestöryhmissä.
”Nämä havainnot ovat tärkeitä sekä sellaisten henkilöiden tunnistamiseksi, jotka ovat alttiita kivulle ja mielenterveysongelmille trauman jälkeen, että sellaisten mahdollisten hoitojen testaamiseksi, joissa keskitytään näiden ongelmien vähentämiseen henkilöillä, jotka ovat hiljattain kokeneet traumaattisia tapahtumia”, sanoo pääkirjoittaja Laura Straus, Ph.D., tutkimuspsykologi San Franciscon VA Medical Centerissä ja psykiatrian apulaisprofessori UC San Franciscossa.
Tämä tutkimus on osa kansallista Advancing Understanding of RecOvery afteR traumA (AURORA) -tutkimusta.
Ennaltaehkäisevien hoitotoimenpiteiden kehittäminen
AURORAn avulla tutkijat voivat hyödyntää tietoja potilailta, jotka saapuvat eri puolilla maata sijaitsevien sairaaloiden päivystysosastoille traumojen, kuten auto-onnettomuuksien tai muiden vakavien tapahtumien jälkeen. AURORAn perimmäisenä tavoitteena on edistää ennaltaehkäisevien ja hoitotoimenpiteiden kehittämistä ja testaamista traumaattisia tapahtumia kokeneille henkilöille.
AURORA-tutkijat ovat tienneet, että vain osa traumasta selvinneistä kehittää pitkäaikaisia kipu- ja mielenterveysongelmia ja että tämä pätee erityisesti sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin henkilöihin. Käytettävissä ei ole objektiivisia arviointimenetelmiä tai biomarkkereita, joiden avulla voitaisiin määrittää, kuka toipuu traumasta ja kuka kehittää pitkäaikaisia oireita.
Laitteista saatavia biomarkkereita voisi käyttää oireiden seulontaan
Tutkiakseen, voitaisiinko ranteessa kannettavien tietojen perusteella tunnistaa mahdollisia biomarkkereita, osallistujat käyttivät tutkimuskelloa 8 viikon ajan päivystysosastolta alkaen ja suorittivat säännöllisiä älypuhelinpohjaisia arviointeja neuropsykiatrisista oireista.
Straus ja hänen kollegansa johtivat ja validoivat lepoaktiivisuusominaisuudet, jotka liittyivät tiettyihin itse raportoituihin oirealueisiin tiettynä ajankohtana ja oireiden vakavuuden muutoksiin ajan myötä.
”Havaitsimme, että useat lepoaktiviteettitoimenpiteet liittyivät kivun muutoksiin ajan myötä. Havaitsimme myös, että objektiivinen unen ja valveen hajanaisuus oli yhteydessä muutoksiin kivussa, itse raportoituihin uniongelmiin ja ahdistuneisuuteen”, sanoo Thomas Neylan, joka on tutkimuksen vanhempi kirjoittaja ja psykiatrian professori UC San Franciscosta.
”Nämä havainnot korostavat rannekkeisiin kiinnitettävien laitteiden mahdollista käyttöä sen tunnistamisessa, ketkä saattavat tarvita lisäarviointia ja tukea trauman jälkeen.”
”Nämä viimeisimmät havainnot ovat hyvin jännittäviä, koska ne viittaavat siihen, että kannettavista laitteista saatavia objektiivisia biomarkkereita voitaisiin käyttää seulontatyökaluina, joiden avulla potilaat ja lääkärit voivat tunnistaa, ovatko oireet paranemassa vai pahenemassa trauman jälkeen”, sanoi McLean, joka on tutkimuksen vanhempi kirjoittaja.
”Trauman varhaisiin jälkiseurauksiin keskittyvät tutkimukset ovat ratkaisevan tärkeitä, koska meidän on ymmärrettävä paremmin, miten haitalliset oireet kehittyvät, jotta voimme ehkäistä ja hoitaa niitä.”
Lähteet
- JAMA Psychiatry: Utility of Wrist-Wearable Data for Assessing Pain, Sleep, and Anxiety Outcomes After Traumatic Stress Exposure
- University of North Carolina School of Medicine / Medical Xpress: Wrist-wearable devices can spot pain, sleep and anxiety outcomes after trauma
Lue lisää
- Trauman hoito, Traumanjälkeiset reaktiot, Yleinen
- Trauman hoito, Yleinen
- Uutiset, Yleinen
- Trauman hoito, Yleinen