Sisarustenvalinen hyvaksikaytto

Sisarustenvälinen hyväksikäyttö

Jaa artikkeli:

Artikkelin osiot

Mitä on sisarustenvälinen seksuaalinen hyväksikäyttö?

Sisarustenvälinen seksuaalinen hyväksikäyttö, kuten muutkin hyväksikäytön muodot, on vallan väärinkäyttöä. Hyväksikäyttävä sisarus voittaa tavallisesti uhrin luottamuksen, jonka jälkeen hän rikkoo sen hyväksikäyttämällä uhria seksuaalisesti. Hyväksikäyttäjä saattaa käyttää voimaa tai sen uhkaa, lahjoa sisarusta tai antaa tälle erityistä huomiota, jotta uhri vaikenisi asiasta.

Sisarustenvälisessä hyväksikäytössä rikoksentekijä ja uhri ovat sisaruksia; tähän kategoriaan luetaan myös kasvatti- ja puolisisarukset. Hyväksikäytön ei tarvitse tarkoittaa uhrin koskettamista. 

Hyväksikäyttäjä saattaa rohkaista tai pakottaa nuorempia lapsia seksuaaliseen kanssakäymiseen keskenään, tai pakottaa sisarukset katsomaan pornografista materiaalia. Hyväksikäyttöä on myös toistuva uhrin katseleminen silloin, kuin tämä ei sitä tahdo, esimerkiksi pukeutumis-, wc- ja pesemistilanteissa.

Luottamus perheen sisällä on elintärkeää, mutta sisarus, jolle vastuuta ja valtaa annetaan liikaa, saattaa käyttää sitä väärin. Sisarustenvälistä seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtuukin usein perheissä, joissa vanhemmat eivät tarpeeksi valvo luottamustehtävään asetettua sisarusta.

Hyväksikäytön seuraukset

Koska uhri ja hyväksikäyttäjä elävät yhdessä, uhri saattaa elää pitkään painostuksen alaisena sekä kokea itsensä vangituksi. Painostus sisältää yleensä lahjomista, seksuaalista stimulointia tai fyysistä voimaa. Kun vanhempi lapsi saa lastenhoitotilanteessa oikeuden jakaa rangaistuksia, hän saattaa siirtää rangaistukset ja niillä uhkailun hyväksikäyttötilanteeseen. 

Tällainen painostus hajottaa vähitellen uhrin itseluottamuksen. Koska uhri ja hyväksikäyttäjä ovat sisaruksia, uhri luottaa hyväksikäyttäjään. Kun tämä luottamus haavoitetaan, uhri kokee itsensä petetyksi, koska henkilö, jonka uhri odottaa rakastavan ja pitävän huolta hänestä, loukkaakin häntä. 

Lisäksi uhrin odottaessa, että vanhempi valitsee hänen hoitajakseen turvallisen henkilön, kokee uhri myös vanhemman pettäneen hänet. Hän saattaa jopa uskoa vanhemman pitävän hyväksikäyttöä sallittuna. Uhri kokee itsensä voimattomaksi hyväksikäytön edessä. Hän ei pysty uhkailun pelossa pysäyttämään hyväksikäyttäjää, ja voimattomuus vain lisääntyy, jos häntä ei uskota. 

Voimattomuuden tunne saattaa pysyä ja vaikuttaa uhrin tuleviin ihmissuhteisiin. Uhri kokee itsensä usein likaiseksi, pahaksi ja vastuulliseksi tapahtumista. Jos uhria syytetään hyväksikäytön rohkaisemisesta, hän uskoo sen ja häpeää. Jos uhria ei auteta, häpeän tunne saattaa pysyä läpi aikuisuuden. 

Sisaruksen harjoittama hyväksikäyttö rikkoo uhria enemmän, kuin jos rikoksentekijä on tuntematon, sillä lapsi on riippuvainen perheestään pitkän aikaa. Tutkimukset teini-ikäisten rikoksentekijöiden käytöksestä paljastavat, että sisaruksiaan hyväksikäyttäneiden teini-ikäisten toimet yleensä vakavoituvat ja toistuvat, koska uhri on helposti ja pitkään tavattavissa, ja perheen sisäinen salailu suojelee hyväksikäyttäjää.

Milloin lapsen seksuaalikäytökseen pitäisi reagoida?

Nelivuotias tyttö, joka koskettaa pikkuveljen penistä vaipanvaihdon yhteydessä, on normaalin utelias. Hän ei mahdollisesti koskaan aiemmin ole nähnyt vastaavaa ja haluaa kokeilla, miltä se tuntuu. 

Viisivuotias poika, joka näkee sisarensa sukuelimen ensimmäistä kertaa, saattaa ihmetellä peniksen puutetta, pohtia, onko se kadonnut, tai kasvaako sisarukselle sellainen tulevaisuudessa. Tällaiset tilanteet antavat pohjaa sukupuolten välisistä eroista ja seksuaalisuudesta keskustelemiseen, kunhan keskustelu huomioi lapsen iän ja ymmärryksen.

Neljätoistavuotias poika, joka haluaa nähdä viisivuotiaan pikkusiskonsa genitaalit, ei kuitenkaan enää ole normaalin utelias. Tavallisesti hänen ikäisensä nuori tuntee sukupuolten väliset erot ja tietää, miltä naisen sukuelimet näyttävät. Hän saattaakin pohtia, miltä genitaalien koskettaminen tai peniksen hierominen niitä vasten tuntuisi. Uteliaisuuden tyydyttäminen tällä tavalla on kuitenkin sisaren hyväksikäyttöä.

Housujaan alas kiskovat ja toistensa sukuelimiä tarkkailevat leikki-ikäiset ovat tavallisesti vain terveen uteliaita. Jos leikki kuitenkin toistuu huomattavan usein, kestää pitkään, sisältää sukuelinten koskettelua tai näyttää siltä, että toinen osapuoli on mukana vasten tahtoaan, käytökseen on hyvä reagoida. Voi esimerkiksi olla, että yhtä lapsista on hyväksikäytetty, ja hän purkaa kokemuksiaan toisiin lapsiin.

Kaikki leikki ei ole harmitonta, ja onkin hyvä pohtia, mikä on laukaissut lapsen käytöksen. Jos olet huolissasi tai epävarma, keskustelu esimerkiksi päiväkodin tai neuvolan työntekijöiden, kouluterveydenhoitajan, lääkärin tai psykologin kanssa voi auttaa.

Joitakin esimerkkejä alle kouluikäisen seksuaalisuudesta

Normaalia:

Kiinnitä erityistä huomiota:

Jos epäilet sisarusten käyttävän toisiaan hyväksi, puutu asiaan heti. Uskomus, että lapset kasvavat ulos tästä käyttäytymisestä, ei yleensä pidä paikkansa, ja sallii salailun ja hyväksikäytön jatkumisen.

Seksuaalisen hyväksikäytön yhteys muuhun hyväksikäyttöön ja väkivaltaan

Koska hyväksikäyttävä sisarus käyttää väärin saamaansa valtaa ja auktoriteettia, ei ole harvinaista, että mukana on myös muita hyväksikäytön ja väkivallan muotoja. Jatkuvaa kiusaamista, arvostelua, pelottelua ja sisaruksen aliarviointia kutsutaan henkiseksi väkivallaksi. 

Nuorempien sisarten lukitseminen pimeään tilaan, sen uskottelu, ettei kukaan rakasta heitä tai että kauheita asioita tulee tapahtumaan heille, ovat esimerkkejä henkisestä väkivallasta.

Vanhemmat sisarukset kuittaavat usein suuren osan lyömisestä, nipistelystä ja tönimisestä toteamuksilla ”Me vain leikittiin” tai ”painittiin”. Jos nuorempi ei pidä tästä leikistä tai pakotetaan siihen mukaan, ei kyseessä enää ole leikki vaan fyysinen väkivalta. Jos vanhemmat ovat kykeneviä estämään molemmat väkivallan muodot, todennäköisyys, että tilanne ehtii edetä seksuaaliseen hyväksikäyttöön, on pieni.

Frankin tarina

15-vuotias Frank tuomittiin nuorten rikollisten lain perusteella (Kanadalainen käytäntö) nuoremman sisarensa seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Frankin saamaan tuomioon kuului, että tämän oli aloitettava terapia.

Frank kertoi terapeutilleen, kuinka hänen luokkatoverinsa olivat kookkaampia ja seksuaalisesti ”menestyksekkäämpiä” kuin hän, ja kuinka yksi heistä oli haastanut hänet harrastamaan seksiä tytön kanssa. Frank ei uskaltanut sanoa tytöille sanaakaan, treffeistä puhumattakaan. Hän myönsi pakottaneensa nuoremman sisarensa Kathyn yhdyntään eräänä iltana tätä hoitaessaan.

Frankin äiti kertoi, kuinka Frankin isä oli useasti pakottanut hänet harrastamaan seksiä lasten nähden. Isä myös löi äitiä esimerkiksi silloin, jos ruoka ei ollut valmista hänen haluamanaan aikana. Äitiä neuvottiin siirtämään lapset kotoa tilapäisesti pohtiessaan, jättääkö mies vai ei.

Frankin ajautumiselle seksuaalirikolliseksi on useita syitä. Hänen isänsä pahoinpiteli äitiä fyysisesti, henkisesti ja seksuaalisesti, ja käytti Frankia kohtaan henkistä väkivaltaa pakottamalla tämän todistamaan seksiä vanhempien välillä; hän myös esimerkillään opetti Frankille, että maskuliinisella auktoriteetilla on oikeus käyttää voimaa muihin perheenjäseniin.

 

Tämän lisäksi hänen tiukkojen sääntöjensä seurauksena Frank ei ollut oppinut normaalia teini-ikäisten välistä kanssakäymistä. Kaverien painostuksesta hän yritti saada tietoa ja kokemusta sisarensa kautta.

Oikeuden määräämällä terapialla oli monia etuja. Frank oppi sosiaalisia taitoja, jotka auttoivat häntä tulemaan paremmin toimeen muiden teini-ikäisten kanssa, ja hän lakkasi matkimasta isän väkivaltaista käytöstä. 

Hän oppi myös ottamaan vastuuta käytöksestään sekä hallitsemaan sitä. Perhekriisin muita seurauksia oli äidin lähteminen väkivaltaisesta suhteesta sekä Kathyn terapian alku. Frankin todistuksen perusteella myös isä tuomittiin tekosistaan.

Hyväksikäyttöä edistäviä tekijöitä

Vanhemmalle sisarukselle, joka useimmiten on poika, annetaan liikaa vastuuta

On tärkeää, että vanhemmat sisarukset oppivat ottamaan vastuuta hoitaessaan nuorempia lapsia. Sisarukselle on kuitenkin korostettava vastuun merkitystä; hänellä on oikeus tehdä päätöksiä, mutta hän ei saa pomotella, uhkailla tai alistaa pienempiä sisaruksia. Sisaruksen lempeä ja asianmukainen opastus on tärkeää. Frankin tarina on hyvä esimerkki siitä, kuinka isoveli saadessaan liikaa valtaa käyttää sitä väärin.

Lapsi on itse nähnyt tai kokenut hyväksikäyttöä

Seksuaalisesti hyväksikäytetyt lapset saattavat reagoida hyväksikäyttöön rohkaisemalla, manipuloimalla tai pakottamalla nuorempia lapsia seksuaaliseen käyttäytymiseen, ja joskus sisaret tai veljet joutuvat tämän toissijaisen hyväksikäytön uhreiksi.

Pornografinen materiaali

Jos pornografista materiaalia jätetään lapsen ulottuville, saattaa lapsi matkia näkemäänsä käytöstä muiden lasten kanssa.

Huomiotta jättäminen

Jos lapsi jätetään – fyysisesti tai emotionaalisesti – heitteille, hän saattaa aloittaa seksuaaliset kokeilut ikäisiään aiemmin. Hän saattaa oppia toisilta lapsilta tai kokeilla itse seksuaalista tyydytystä tuottavia toimintoja. Seksuaalinen tyydytys saattaa korvata hellyyttä ja läheisyyttä, jota lapsi ei muuten saa lähiympäristöstään.

Sisarusten välinen seksuaalinen käytös, joka alkaa tältä pohjalta, saattaa aluksi näyttää molempien hyväksymältä. Koska sisarusten välillä kuitenkin on valtaeroja, käytös saattaa edetä hyväksikäytöksi erityisesti, jos toinen lapsista haluaa lopettaa ja toinen ei.

Sukupuoli- ja seksuaalivalistuksen puute

Lapset ja murrosikäiset, joille ei asiallisella ja iänmukaisella tavalla ole opetettu heidän fyysisestä kehityksestään, saattavat käyttäytyä seksuaalisesti hyökkäävällä tavalla.

Sosiaalisten suhteiden puute

Lapset, jotka eivät saa leikkiä ikäistensä kanssa ja murrosikäiset, joilta kielletään kodin ulkopuolinen sosialisointi (treffit, tanssit jne), käyttävät helpommin sisariaan hyväksi.

Kieltäminen

On tavallista nähdä oma perhe vapaana jännitteistä ja ongelmista, joita perheissä tavallisesti esiintyy. Kun epänormaalia käytöstä ”selitellään” tai teeskennellään, ettei sitä tapahdu, puhutaan kieltämisestä. 

Joissakin tapauksissa vanhemmat haluavat kieltää ongelman, koska se muistuttaa heitä heidän omasta hyväksikäyttötaustastaan. Vaikka kieltäminen ei edesauta hyväksikäytön alkamista, se kyllä vaikuttaa sen jatkumiseen ja pahenemiseen.

Vanhempien oma jaksaminen ei riitä

Jos vanhemmilla on paljon omia ongelmia – työttömyyttä, sairauksia tai muuta henkistä kuormitusta – hyväksikäytön tunnistaminen saattaa olla vaikeaa. Lisäavun hankkiminen esimerkiksi sukulaisilta ja/tai viranomaisilta (sosiaalipalvelut, lastenpsykiatrinen vastaanotto jne.) auttaa muun stressin lievittämisessä ja voimavarojen suuntaamisessa hyväksikäyttöongelmaan.

Miksi hyväksikäytön tunnistaminen oman perheen sisällä on vaikeaa?

Jamien tarina

12-vuotias Jamie kiihottui seksuaalisesti rockvideota katsellessaan, ja alkoi sen jälkeen pohtia, miltä tuntuisi nähdä 8-vuotias pikkusisko Carole-Anne tanssimassa alastomana. 

Vanhempien ollessa poissa Jamie puhuikin siskon ympäri, jolloin tämä riisui vaatteensa ja tanssi television edessä. Jamie kertoi Carole-Annelle, kuinka tästä voisi tulla suuri tähti. Tämän jälkeen Carole-Anne alkoi jatkuvasti juoksennella television edessä saadakseen Jamien huomion, jolloin Jamie tietenkin hermostui. 

Silloin Carole-Anne kertoi äidille, mitä oli tapahtunut tämän poissaollessa. Äiti tunnisti Jamien käytöksen seksuaalisesti hyväksikäyttäväksi.

Miten voin vanhempana puuttua sisarustenväliseen hyväksikäyttöön?

Käytöksen paljastuttua ilmoita asiasta aina lastensuojeluun. Heillä on velvollisuus puuttua asiaan, ja koko perhe saa apua. Jos hyväksikäyttävä sisarus on 15-vuotias tai vanhempi, lastensuojeluviranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa hyväksikäytöstä poliisille. 

Tämän jälkeen päätetään, nostetaanko asiasta syyte vai ei. Toimimalla tällä tavoin osoitat uhrille suhtautuvasi asiaan vakavasti ja uskovasi häntä. Toisaalta myös hyväksikäyttäjä saa tarvitsemansa avun.

Sukulaissuhteissa uhrin suojaikäraja on 18 vuotta. Tämä tarkoittaa, että lähiomainen, joka on seksuaalisessa suhteessa alle 18-vuotiaan kanssa, syyllistyy lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Lähiomaisen harjoittama seksuaalinen häirintä, päällekarkaus ja muu vastaava toiminta on toki rangaistavaa uhrin ollessa vanhempikin, mutta sitä ei luokitella lapsen hyväksikäytöksi.

Hanki itsellesi apua esimerkiksi mielenterveystoimiston tai sosiaaliviranomaisten kautta.

Puhu lasten kanssa rauhallisesti tapahtuneesta esimerkiksi olohuoneessa tai keittiön pöydän ääressä. Kuvaile ongelma. ”Carole-Anne tanssi alasti television edessä, koska luuli, että hänen täytyy tehdä kuten sinä sanot.”

Kysy lapsilta, mitä mieltä nämä ovat käytöksestä ja miltä toisesta osapuolesta se heidän mielestään oli tuntunut. ”Miltähän Carole-Annesta tuntui, kun hän tanssi television edessä, Jamie?”

Päätä, mitä tehdä jatkossa. Carole-Annen ja Jamien tilanteessa Jamie lupasi olla pakottamatta Carole-Annea tekemään sellaista, jota tämä ei tahdo sekä kunnioittamaan tytön yksityisyyttä. Carole-Anne taas lupasi kertoa äidille, jos Jamie tulevaisuudessa käyttäisi väärin auktoriteettiaan. Molemmat lupasivat myös tulla äidin juttusille, jos heidän ongelmansa (hyväksikäyttöön tai muihin asioihin liittyvät) kasvaisivat liian suuriksi, ja äiti lupasi tukea lapsia.

Tarkasta säännöllisesti, että sopimuksesta pidetään kiinni.

Pohdi hyväksikäytön taustalla olevia syitä. Miten suhtautua Jamien kiihottavien rockvideoiden katseluun ja hänen määräilyynsä? Entä Carole-Annen huomionkaipuuseen, halukkuuteen toimia täysin Jamien neuvojen mukaan sekä nautintoon, jota Jamien imartelu aiheutti? Ongelmat ovat jokapäiväisiä, ja rakentavien ratkaisujen löytäminen auttaa myös hyväksikäytön ehkäisyyn ja lakkaamiseen.

Kuinka ehkäistä sisarustenvälistä hyväksikäyttöä omassa perheessä

Lähteet

Lue lisää

Jaa artikkeli:

  • Tuoreimmat ARTIKKELIT

    SUOSITUIMMAT