Masennus on psykiatrinen häiriö, johon kuuluu useita alatyyppejä, jotka eroavat toisistaan diagnoosikriteerien, vakavuuden ja hoidon suhteen. Masennuksesta kärsii arviolta 280 miljoonaa ihmistä maailmassa (5 %), ja mielenterveyden häiriöt ovat nykyään johtava työkyvyttömyyden syy maailmanlaajuisesti.
Krooninen tulehdus voi aiheuttaa masennusta
Tuoreet tutkimukset (esim. Miller, A. H., 2025 ja Franklyn, S.I., 2022) osoittavat, että kroonisella tulehduksella on merkittävä rooli useissa sairauksissa, mukaan lukien psykiatrisissa sairauksissa, kuten masennuksessa. Altistuminen tulehdusärsykkeille johtaa aivojen välittäjäainejärjestelmissä ja hermoverkostoissa tapahtuviin muutoksiin, jotka ovat yhteydessä masennusoireisiin. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että osalla masennuspotilaista on ainutlaatuinen oirekuva ja hoitovaste, joka siis liittyy krooniseen tulehdukseen; näiden potilaiden masennus näyttää johtuvan ensisijaisesti tulehduksesta.
Noin 27 prosentilla masennusta sairastavista henkilöistä on matala-asteinen, krooninen tulehdus. Tulehdus voi lisätä riskiä sairastua masennusjaksoihin, ja tavanomaiset masennuslääkkeet näyttävät olevan tehottomia tulehdusta vastaan. Masennuspotilailla tulehdus liittyy myös huonompaan ennusteeseen, mukaan lukien hoitoresistenssi, lisääntyneet itsemurhayritykset, sekä oireiden voimistuminen ja uusiutuminen. Tulehdus voi myös lisätä riskiä sairastua kardiometabolisiin liitännäissairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin.
Mitkä muut asiat voivat aiheuttaa masennusta?
Masennus on seurausta sosiaalisten, psykologisten ja biologisten tekijöiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta. Ihmiset, jotka ovat kokeneet haitallisia tapahtumia elämässään (työttömyys, suru, traumaattiset tapahtumat), sairastuvat todennäköisemmin masennukseen. Masennus voi puolestaan johtaa stressin ja toimintahäiriöiden lisääntymiseen ja pahentaa sairastuneen elämäntilannetta ja itse masennusta.
Masennus liittyy läheisesti fyysiseen terveyteen ja vaikuttaa siihen. Monet masennukseen vaikuttavista tekijöistä (kuten fyysinen passiivisuus tai alkoholin haitallinen käyttö) ovat myös tunnettuja riskitekijöitä sairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille, syövälle, diabetekselle ja hengityselinsairauksille. Näitä sairauksia potevat voivat puolestaan kokea masennusta sairautensa hoitoon liittyvien vaikeuksien vuoksi.
Joillakin ihmisillä on myös suvussaan masennusta, ja he saattavat tuntea itsensä surullisiksi ja yksinäisiksi ilman mitään selkeää syytä.
Masennukselle uusi alatyyppi
Emoryn yliopiston tutkijat ovat esittäneet vakuuttavaa näyttöä masennuksen tulehduksellisen alatyypin olemassaolosta, mikä on läpimurto, joka voi muuttaa tämän monimuotoisen häiriön diagnosointia ja hoitoa. Emoryn tutkijat korostavat, että tulehdus on keskeinen masennusoireiden aiheuttaja noin 25-30 prosentilla potilaista, mikä tukee aiempia tutkimushavaintoja.
Merkittävää on, että potilaat, joilla on tutkimuksen havaitsema tulehdusprofiili, reagoivat eri tavoin hoitoihin. Perinteiset masennuslääkkeet, kuten selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet), saattavat olla tehottomampia, kun taas muut vaihtoehdot, kuten ketamiini tai sähkökouristushoito, ovat lupaavampia. Tällä on merkittäviä vaikutuksia hoitojen räätälöintiin yksittäisille potilaille.
Emoryn tutkimusryhmä korostaa, että tulevissa kliinisissä tutkimuksissa on käytettävä biomarkkereita, kuten CRP:tä, jotta voidaan tunnistaa ja kehittää potilasryhmiä, joilla on tämä tulehduksellinen alatyyppi. Näin parannetaan hoitojen tarkkuutta ja nopeutetaan sellaisten uusien hoitojen kehittämistä, joissa otetaan tulehdus huomioon. Tämä nopeasti kasvava tutkimusalue merkitsee huomattavaa askelta kohti täsmäpsykiatriaa ja antaa toivoa paremmista hoitotuloksista masennukseen, joka on yksi maailman haastavimmista mielenterveysongelmista.
Emoryn tutkimusryhmän johtaja ja masennukseen liittyvän tulehdustutkimuksen edelläkävijä, lääketieteen tohtori Andrew H. Miller, puoltaa myös tulehduksen määrittelyn sisällyttämistä diagnostisten käsikirjojen tuleviin painoksiin, kuten esimeriksi mielenterveyshäiriöiden diagnostiseen ja tilastolliseen käsikirjaan (tuleva versio DSM-6).
”Tämän uuden kategorian sisällyttäminen voisi auttaa lääkäreitä ymmärtämään paremmin erilaisia masennustyyppejä, tehdä hoidosta yksilöllisempää ja tehokkaampaa sekä nopeuttaa sellaisten hoitojen tutkimusta, jotka kohdistuvat sairauden taustalla olevaan biologiaan”, Miller selittää.
Lähteet
McEwen, J. J. (2025). Researchers call for an inflammatory subtype of major depression, paving the way for precision psychiatry. MedicalXpress. https://medicalxpress.com/news/2025-06-inflammatory-subtype-major-depression-paving.html
- Franklyn, S.I., Stewart, J., Beaurepaire, C. et al. (2022). Developing symptom clusters: linking inflammatory biomarkers to depressive symptom profiles. Transl Psychiatry 12, 133 (2022). https://doi.org/10.1038/s41398-022-01900-6
- Emory University. (2025). Emory researchers call for an inflammatory subtype of major depression, paving the way for precision psychiatry. https://news.emory.edu/stories/2025/06/hs_bhc_inflammatory_subtype_depression/story.html
- Miller A. H. (2025). Advancing an Inflammatory Subtype of Major Depression. The American journal of psychiatry, 182(6), 516–524. https://doi.org/10.1176/appi.ajp.20250289
- Sifferlin, A. (2014). A New Key to Understanding Depression. Time. https://time.com/3108739/depression-cause-inflammation/
- World Health Organization (WHO). (2023). Depressive disorder (depression). https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/depression
- Bernier, V., Alsaleh, G., Point, C., Wacquier, B., Lanquart, J.-P., Loas, G., & Hein, M. (2024). Low-Grade Inflammation Associated with Major Depression Subtypes: A Cross-Sectional Study. Brain Sciences, 14(9), 850. https://doi.org/10.3390/brainsci14090850
