EMDR

EMDR – Silmänliiketerapia

Jaa artikkeli:

EMDR-hoitomuotoa käytetään yleisesti aikuisilla traumapotilailla, kuten sotaveteraaneilla, seksuaalisen hyväksikäytön ja/tai raiskauksen kokeneilla sekä vakavista onnettomuuksista selviytyneillä. Se on osoitettu tehokkaaksi myös lasten traumojen sekä fobioiden ja mielialahäiriöiden hoidossa.

Artikkelin osiot

EMDR-hoitomuodon kehittäjä, amerikkalainen Francine Shapiro, keksi menetelmän sattumanvaraisesti huomatessaan, että epämiellyttävien muistikuvien aiheuttama ahdistus väheni hänen samanaikaisesti liikuttaessaan silmiään nopeasti edestakaisin.

Silmänliiketerapiassa terapeutti ohjaa potilasta tarkasti, turvallisuuden tunteen säilyttäen, muistelemaan ahdistavaa menneisyyden tapahtumaa (”desensitisation” eli poisherkistäminen) sekä pohtimaan uudestaan itse tilannetta sekä siihen liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia ja ajatuksia (”reprocessing” eli uudelleen työstäminen). Samanaikaisesti potilas liikuttaa silmiään edestakaisin (”sakkadinen liike”) esimerkiksi seuraamalla terapeutin kättä.

Lisäinformaatiota EMDR-terapiasta ja -terapeuteista Suomessa saa Suomen EMDR-yhdistyksestä sekä Traumaterapiakeskuksesta.

Silmänliiketerapian hyödyt ja rajoitukset

EMDR-terapian toimivuudesta on näyttöä useassa tieteellisessä tutkimuksessa. 1-12 istunnon jälkeen moni nuori ja aikuinen ovat raportoineet erilaisia etuja. Tutkimuksiin osallistujilla on ollut taustallaan erilaisia traumoja, (onnettomuus, sota, raiskaus, ryöstö, perheväkivalta ja/tai lapsuuden kaltoinkohtelu). 

EMDR-menetelmän tehokkuutta on tutkittu myös mm. fobioista ja mielialahäiriöistä kärsivillä.

Itsearvioinnissa osallistujat raportoivat muun muassa seuraavia etuja:

Positiivisista hoitotuloksista on tehty joitakin seurantatutkimuksia, joiden mukaan hyödyt ovat pysyneet koko seurantajakson ajan (kuukausista vuosiin). Silmänliiketerapian pysyvin hyöty on traumaattisten muistojen häiritsevyyden väheneminen, mutta kohonneeseen vireystilaan liittyviin oireisiin (ärtyisyys, säpsähtely) se tehoaa huonommin.

EMDR ja muut terapiamuodot

Nykykäsityksen mukaan EMDR on hoitomuotona parhain potilaille, joiden oireet aiheuttaa yksittäinen, vakava trauma. Tällaisessa tilanteessa se auttaa nopeammin kuin altistusterapia tai kognitiivis-behavioraalisen terapia, jotka ovat kaksi muuta traumahoidon pääsuuntausta. 

Jotkut potilaista kokevat silmänliikemomentin vähentävän nopeasti kauhun ja epätoivon tunteita traumaa läpikäytäessä, minkä vuoksi EMDR:aa siedetään paremmin kuin esimerkiksi altistusterapiaa, jossa traumatapahtumaa läpikäydään ilman sakkadista silmänliikettä.

Nopean oirelievityksen takia EMDR:aa suositellaan PTSD:n ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Myös altistusterapia ja kognitiivis-behavioraalinen terapia aiheuttavat yhtä hyvän oirelievityksen, mutta sen saavuttaminen kestää pidempään.

Pitkään jatkuneen, toistuvan traumatisaation (kompleksinen PTSD) hoidossa EMDR:n tehoa ei ole osoitettu kovin hyvin. Kompleksisesti traumatisoituneilla sitä käytetään usein yksittäisten, häiritsevien muistikuvien hoitoon varsinaisen traumaterapian ohessa.

Lopuksi

Traumaperäiset häiriöt ovat monimutkaisia ja niistä kärsivät ihmiset yksilöitä. Paras hoitosuunnitelma pohjaa potilaan kokonaisvaltaiseen arvioon ja sisältää useita osa-alueita, kuten yksilöterapiaa, ryhmä- tai perheterapiaa, päihdevieroitusta, lääkityksen ja somaattisen terveydenhoidon. Silmänliiketerapia -ja muutkin terapiat – on hyvä suorittaa seuraavien ohjeiden pohjalta:

  1. Painotus itsekunnioituksen ja -tuntemuksen hankkimisessa
  2. Autetaan selviytyjää saamaan järjestys hämmentäviin ja ahdistaviin kokemuksiinsa
  3. Autetaan selviytyjää löytämään uutta toivoa ja optimismia
  4. Kokemuksen läpikäyminen tarkasti välttämättä vaikeimpiakaan yksityiskohtia
  5. Pohjana selviytyjän halu parantua; ei kunnon- tai voimannäyte
  6. Ohjaajana aktiivinen ja mukanaoleva terapeutti
  7. Terapeutti ei painosta, vaadi, manipuloi tai kritisoi selviytyjää
  8. Selviytyjän henkiset ja ruumiilliset tuntemukset huomioidaan
  9. Edetään tahdilla, joka tukee eikä ylikuormita selviytyjää

Lisätietoa:

Lähteet

Jaa artikkeli:

  • Tuoreimmat blogi- ja uutisartikkelit

    Artikkelit

    Traumanjälkeiset reaktiot

    Trauman hoito

    Seksuaalinen hyväksikäyttö

    Dissosiaatio

    Vakavat dissosiaatiohäiriöt