Järkyttävän tapahtuman kokeneen ensireaktio on usein ilo siitä, että hän on elossa. Tätä seuraavat ahdistuksen, pelon ja vihan tunteet, korostunut valppaus sekä tapahtuman pakonomainen miettiminen.

Akuutti stressihäiriö (acute stress disorder, ASD) on traumaattista tapahtumaa seuraava traumanjälkeisten stressioireiden kirjo, joka alkaa vähintään viikon kuluessa tapahtumasta ja kestää alle kuukauden.

Traumanjälkeinen stressihäiriö on englanniksi post-traumatic stress disorder, josta lyhenne PTSD on peräisin. Traumanjälkeistä stressihäiriötä kutsutaan Suomessa myös nimityksillä traumaperäinen stressihäiriö ja post-traumaattinen stresshäiriö.

Myös lapset kärsivät traumanjälkeisistä oireista, jotka riippuvat lapsen iästä ja kehitystasosta. Myös erityisiä lapsille ja nuorille suunnattuja hoitotapoja on vähitellen alettu kehittää.

Kompleksiselle PTSD:lle on tyypillistä joukko oireita, jotka johtuvat trauman aiheuttamista muutoksista henkilön minäkuvassa ja stressinsietokyvyssä. Häiriön pääongelmat liittyvät tunteiden ja impulssikontrollin säätelyyn, vaikeuksiin ihmissuhteissa sekä traumamuistojen aiheuttamiin ongelmiin.

Trauma ja unihäiriöt kulkevat usein käsi kädessä. Uniongelmat ovat osa normaaleja traumanjälkeisiä reaktioita.

Kirjoittaja joutui raiskauksen uhriksi tapaninpäivänä 2006. Alla on otteita hänen mietteistään vuoden ajalta tapahtuneen jälkeen.

Takauma (englanniksi flashback) on PTSD:n oire, jossa henkilö tuntee kokevansa uudelleen traumaattisen tapahtuman. Takauma on yleensä äkillinen ja odottamaton, ja sen aiheuttaa jonkinlainen laukaiseva tekijä ("triggeri"), joka muistuttaa henkilöä traumasta.

Trauma voi vaikuttaa merkittävästi omanarvontuntoon. Trauma ja heikko omanarvontunto liittyvät läheisesti toisiinsa, erityisesti kielteisten kokemusten osalta.

Moni mielenterveyden haasteista kärsivä jää leimautumisen vuoksi pois työnhakuprosessista. Kuitenkin työpaikoilla voidaan vaalia myötätunnon kulttuuria ja valistaa itsehoidon tärkeydestä.