Tutkimus yhdistää lapsuuden kaltoinkohtelun moniin mielenterveysongelmiin

Ensimmäisessä tutkimuksessa analysoitiin 34 kvasikokeellista tutkimusta, joihin osallistui yli 54 000 ihmistä.

Kvasikokeellisilla tutkimuksilla voidaan havaintotiedoista paremmin selvittää syy ja seuraus käyttämällä erityisotoksia (esim. identtiset kaksoset) tai innovatiivisia tilastollisia menetelmiä muiden riskitekijöiden poissulkemiseksi.

Jos esimerkiksi identtisistä kaksosista koostuvissa otoksissa pahoinpidellyllä kaksosella on mielenterveysongelmia, mutta pahoinpitelemättömällä kaksosella ei, yhteys ei voi johtua genetiikasta tai kaksosten yhteisestä perheympäristöstä.

Tutkijat havaitsivat 34 tutkimuksessa, että lasten kaltoinkohtelulla oli pieniä vaikutuksia useisiin mielenterveysongelmiin, kuten sisäistäviin häiriöihin (esim. masennus, ahdistuneisuus, itsensä vahingoittaminen ja itsemurhayritykset), ulkoistaviin häiriöihin (esim. alkoholin ja huumeiden väärinkäyttö, ADHD ja käytöshäiriöt) ja psykooseihin. Nämä vaikutukset olivat johdonmukaisia riippumatta käytetystä menetelmästä tai tavasta, jolla pahoinpitelyä ja mielenterveyttä mitattiin.

Tulokset viittaavat siihen, että kahdeksan lasten pahoinpitelytapauksen estäminen estäisi yhden henkilön mielenterveysongelmien kehittymisen.

Tutkimuksen vastaavana kirjoittajana toiminut tohtori Jessie Baldwin (UCL Psychology & Language Sciences) totesi: ”On hyvin tiedossa, että lasten pahoinpitely liittyy mielenterveysongelmiin, mutta oli epäselvää, onko tämä yhteys kausaalinen vai selittyykö se paremmin muilla riskitekijöillä.

Tässä tutkimuksessa esitetään täsmällistä näyttöä siitä, että lapsuudessa tapahtuvalla pahoinpitelyllä on pieniä kausaalisia vaikutuksia mielenterveysongelmiin. Vaikka pahoinpitelyn vaikutukset ovat pieniä, niillä voi olla kauaskantoisia seurauksia, sillä mielenterveysongelmat ennustavat monia huonoja seuraamuksia, kuten työttömyyttä, fyysisiä terveysongelmia ja varhaista kuolleisuutta.

Kaltoinkohtelua ehkäisevät toimet eivät siis ole olennaisia ainoastaan lasten hyvinvoinnin kannalta, vaan niillä voitaisiin myös ehkäistä mielenterveysongelmista johtuvaa pitkäaikaista kärsimystä ja taloudellisia kustannuksia.”