Tutkimusryhmä löysi aivojen merkkiaineen, joka osoittaa alttiutta sairastua traumaperäiseen stressihäiriöön

16/02/2023
17/11/2023
Traumanjälkeiset reaktiot, Uutiset

Jaa artikkeli:

PTSD:tä määrittelevät monet oireet

Nyt tutkimusryhmä on löytänyt markkerin, joka osoittaa alttiutta häiriölle. He havaitsivat, että erään tietyn aivoalueen lisääntynyt aktivoituminen yllättyneiden ja neutraalien kasvonilmeiden näkemisessä näyttää olevan yhteydessä PTSD:n kehittymiseen.

PTSD:tä määrittelevät monet oireet, mutta tutkijat olivat erityisen kiinnostuneita hypervigilanssista (ylivalppaus) – ”aina on tunne, että ympäristöä on tarkkailtava mahdollisten uhkien varalta”, sanoo Cecilia Hinojosa, joka on Journal of Psychiatric Research -lehdessä julkaistun tutkimusartikkelin pääkirjoittaja ja joka on nyt Emory-yliopiston väitöskirjatutkija, joka keskittyy naisten PTSD:hen.

Aiemmissa tutkimuksissa oli havaittu, että ylivalppaus voi johtaa siihen, että PTSD:tä sairastavat ihmiset reagoivat pelolla sellaisiin signaaleihin, jotka ovat epäselviä tai jotka eivät ole selvästi uhkaavia – esimerkiksi ilotulituksen kuuleminen saattaa laukaista pelon laukauksista.

Tuftsin tutkijoiden johtama ryhmä tutki identtisiä miespuolisia kaksospareja aivojen aktivaatiota mittaavien fMRI-tutkimusten avulla. Tutkimalla identtisiä kaksosia, joilla on samat geenit, tutkijat pystyivät osoittamaan, mitkä piirteet ovat perinnöllisiä ja mitkä eivät.

12 identtisen kaksosparin ryhmässä toinen kaksosista oli kokenut trauman ja sairastui PTSD:hen, kun taas toinen kaksosista ei ollut altistunut traumalle. Kontrolliryhmänä käytettiin 15 identtisen kaksosparin ryhmää. Tämän kaksossarjan toinen jäsen oli kokenut trauman, mutta ei kehittänyt PTSD:tä, ja toinen ei ollut altistunut traumalle.

Vaikka PTSD:tä sairastavien ihmisten reaktioita traumaan liittyviin mielikuviin on tutkittu, kukaan ei ollut aiemmin tutkinut heidän reaktioitaan monitulkintaisiin mielikuviin aivojen aktivaatioskannausten yhteydessä. Tutkimusryhmä keskittyi kahteen aivomekanismiin.

PTSD:n mekanismit

Ensimmäinen oli amygdalan, aivojen osan, joka osallistuu pelkoon liittyvien ärsykkeiden käsittelyyn ja johtaa taistelu-, pako- tai jäätymisreaktioon, lisääntynyt aktivoituminen.

”Aina kun koemme ympäristössämme jotakin mahdollisesti uhkaavaa, amygdala käynnistää aivojen reaktioketjun”, sanoo Hinojosa, joka jatko-opiskelijana työskenteli tutkimuksen parissa yhdessä Lisa Shinin kanssa, joka on Tuftsin psykologian professori ja PTSD:n asiantuntija.

Toinen mekanismi on mediaalisen otsalohkon (medial frontal gyrus) aktivoituminen, joka on osa prefrontaalista aivokuorta, joka on mukana estämässä amygdalan reaktiota asioihin, jotka eivät itse asiassa ole uhkaavia.

Tutkimuksessa, johon osallistui tutkijoita Tuftsista, MGH:sta, Dukesta ja kansallisista terveysinstituuteista, pyrittiin selvittämään, onko ihmisillä jo ennestään aivojen aktivoitumismalleja, jotka tekevät heistä alttiimpia PTSD:lle, vai saavuttavatko he tällaisen aktivoitumismallin, koska heillä on PTSD.

Vaikka tutkijat odottivat, että PTSD:tä sairastavilla miehillä amygdala aktivoituisi voimakkaammin, kun he tarkkailivat yllättyneen näköisiä kasvoja, he eivät olleet odottaneet, että osallistujilla olisi sama reaktio neutraaleihin kasvonilmeisiin. Kuvaavaa oli, että sama päti osallistujien traumalle altistuneisiin kaksosiin, joilla ei ollut PTSD:tä.

Toisaalta ryhmässä, joka oli kokenut trauman, mutta jolla ei ollut diagnosoitu PTSD:tä, amygdala ei reagoinut yhtä voimakkaasti yllättyneisiin tai neutraaleihin kasvoihin.

Nämä havainnot voivat tarkoittaa, että henkilöt, joilla on suurempi amygdala-aktivaatio ennen trauman kokemista, voivat olla alttiimpia sairastumaan PTSD:hen, Hinojosa toteaa.

Havainnot voivat myös merkitä sitä, että jos henkilöllä on jo ennestään alttius sairastua PTSD:hen – amygdala-aktivaation lisääntymisen kautta – ja hän kokee traumaattisen tapahtuman, ”voisimme mahdollisesti antaa hänelle hoitoa heti trauman jälkeen, jotta PTSD-oireiden kehittyminen voitaisiin toivottavasti estää”, Hinojosa sanoo.

Tutkimuksen viimeinen huomio on se, että mediaalisen otsalohkon, joka hillitsee liiallista pelkoreaktiota, reaktiivisuus väheni vain PTSD:tä sairastavien ryhmässä. Tämä viittaa siihen, että prefrontaalisen aivokuoren alentunut reaktio ”on PTSD:n hankittu ominaisuus”, sanoo kokeellisesta psykologiasta väitellyt Hinojosa.

Hän viittasi eläimillä tehtyihin tutkimuksiin, jotka viittaavat siihen, että krooninen stressi tai traumaattiset tapahtumat ovat neurotoksisia. Stressi ja trauma ”voivat vahingoittaa tätä aivojen aluetta, joten se ei toimi yhtä hyvin”, hän sanoo.

Hinojosa sanoo, että seuraavaksi tutkimus olisi toistettava suuremmalla otoskoolla ja laajennettava nykyisessä tutkimuksessa mukana olleiden, vain miehiä edustavien koehenkilöiden ulkopuolelle.

Lähteet