Home » Trauman hoito » EMDR – Silmänliiketerapia

EMDR – Silmänliiketerapia

EMDR-hoitomuotoa käytetään yleisesti aikuisilla traumapotilailla, kuten sotaveteraaneilla, seksuaalisen hyväksikäytön ja/tai raiskauksen kokeneilla sekä vakavista onnettomuuksista selviytyneillä. Se on osoitettu tehokkaaksi myös lasten traumojen sekä fobioiden ja mielialahäiriöiden hoidossa. Hoitomuodon kehittäjä, amerikkalainen Francine Shapiro keksi menetelmän sattumanvaraisesti huomatessaan, että epämiellyttävien muistikuvien aiheuttama ahdistus väheni hänen samanaikaisesti liikuttaessaan silmiään nopeasti edestakaisin

Lisäinformaatiota EMDR-terapiasta ja -terapeuteista Suomessa saa Suomen EMDR-yhdistyksestä sekä Traumaterapiakeskuksesta.

Silmänliiketerapiassa terapeutti ohjaa potilasta tarkasti, turvallisuuden tunteen säilyttäen, muistelemaan ahdistavaa menneisyyden tapahtumaa (”desensitisation” eli poisherkistäminen) sekä pohtimaan uudestaan itse tilannetta sekä siihen liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia ja ajatuksia (”reprocessing” eli uudelleen työstäminen). Samanaikaisesti potilas liikuttaa silmiään edestakaisin (”sakkadinen liike”) esimerkiksi seuraamalla terapeutin kättä.

EMDR - SilmänliiketerapiaSilmänliiketerapian hyödyt ja rajoitukset

EMDR-terapian toimivuudesta on näyttöä useassa tieteellisessä tutkimuksessa. 1-12 istunnon jälkeen moni nuori ja aikuinen ovat raportoineet erilaisia etuja. Tutkimuksiin osallistujilla on ollut taustallaan erilaisia traumoja, (onnettomuus, sota, raiskaus, ryöstö, perheväkivalta ja/tai lapsuuden kaltoinkohtelu). EMDR-menetelmän tehokkuutta on tutkittu myös mm. fobioista ja mielialahäiriöistä kärsivillä.

Itsearvioinnissa osallistujat raportoivat muun muassa seuraavia etuja:

  • Muistojen ahdistavuus väheni sekä hereillä että unessa (PTSD:n trauman uudelleen elämistä kuvastavat oireet)
  • Muistoja herättävien asioiden välttäminen väheni (PTSD:n välttämisoireet)
  • Kyky nauttia tärkeäksi koetuista aktiviteeteista parani
  • Kyky olla tunteellisesti mukana ihmissuhteissa sekä tunne mielekkäästä tulevaisuudesta parani
  • Negatiiviset tunteet (esim. masennus, ärtyineisyys) vähenivät; keskittymiskyky ja stressinsietokyky paranivat (PTSD:hen liittyvä reagointiherkkyyden turtuminen ja irrallisuuden tunne)
  • Itsetunto ja itsekunnioitus kohosivat

Positiivisista hoitotuloksista on tehty joitakin seurantatutkimuksia, joiden mukaan hyödyt ovat pysyneet koko seurantajakson ajan (kuukausista vuosiin). Silmänliiketerapian pysyvin hyöty on traumaattisten muistojen häiritsevyyden väheneminen, mutta kohonneeseen vireystilaan liittyviin oireisiin (ärtyisyys, säpsähtely) se tehoaa huonommin.

EMDR ja muut terapiamuodot

Nykykäsityksen mukaan EMDR on hoitomuotona parhain potilaille, joiden oireet aiheuttaa yksittäinen, vakava trauma. Tällaisessa tilanteessa se auttaa nopeammin kuin altistusterapia tai kognitiivis-behavioraalisen terapia, jotka ovat kaksi muuta traumahoidon pääsuuntausta. Jotkut potilaista kokevat silmänliikemomentin vähentävän nopeasti kauhun ja epätoivon tunteita traumaa läpikäytäessä, minkä vuoksi EMDR:aa siedetään paremmin kuin esimerkiksi altistusterapiaa, jossa traumatapahtumaa läpikäydään ilman sakkadista silmänliikettä.

Nopean oirelievityksen takia EMDR:aa suositellaan PTSD:n ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Myös altistusterapia ja kognitiivis-behavioraalinen terapia  aiheuttavat yhtä hyvän oirelievityksen, mutta sen saavuttaminen kestää pidempään.

Pitkään jatkuneen, toistuvan traumatisaation (kompleksinen PTSD) hoidossa EMDR:n tehoa ei ole osoitettu kovin hyvin. Kompleksisesti traumatisoituneilla sitä käytetään usein yksittäisten, häiritsevien muistikuvien hoitoon varsinaisen traumaterapian ohessa.

Lopuksi

Traumaperäiset häiriöt ovat monimutkaisia ja niistä kärsivät ihmiset yksilöitä. Paras hoitosuunnitelma pohjaa potilaan kokonaisvaltaiseen arvioon ja sisältää useita osa-alueita, kuten yksilöterapiaa, ryhmä- tai perheterapiaa, päihdevieroitusta, lääkityksen ja somaattisen terveydenhoidon. Silmänliiketerapia -ja muutkin terapiat – on hyvä suorittaa seuraavien ohjeiden pohjalta:

  1. Painotus itsekunnioituksen ja -tuntemuksen hankkimisessa
  2. Autetaan selviytyjää saamaan järjestys hämmentäviin ja ahdistaviin kokemuksiinsa
  3. Autetaan selviytyjää löytämään uutta toivoa ja optimismia
  4. Kokemuksen läpikäyminen tarkasti välttämättä vaikeimpiakaan yksityiskohtia
  5. Pohjana selviytyjän halu parantua; ei kunnon- tai voimannäyte
  6. Ohjaajana aktiivinen ja mukanaoleva terapeutti
  7. Terapeutti ei painosta, vaadi, manipuloi tai kritisoi selviytyjää
  8. Selviytyjän henkiset ja ruumiilliset tuntemukset huomioidaan
  9. Edetään tahdilla, joka tukee eikä ylikuormita selviytyjää

Lisätietoa:
Suomen EMDR-yhdistys
Traumaterapiakeskus – Saarinen, P: EMDR psyykkisten traumojen hoidossa (pdf)
Reinola, O. 1997: Vapaaksi Traumasta – EMDR-silmänliikehoito Kotilääkäri 11/1997.


Lähteet: 
M.A.H. Network: EMDR (artikkeli poistettu sivustolta)

McGuire T, Lee C, Drummond P. Potential of eye movement desensitization and reprocessing therapy in the treatment of post-traumatic stress disorder. Psychol Res Behav Manag. 2014; 7: 273–283. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4189702/

Foorumi
Voit keskustella tästä artikkelista tai muista trauman hoitoon liittyvistä aiheista foorumilla.