Seksuaalirikoksen uhrin käyttäytyminen voi poiketa yleisistä odotuksista. Reaktiot vaihtelevat yksilöllisesti, ja esimerkiksi shokki, dissosiaatio tai pelko voivat vaikuttaa siihen, miten uhri toimii tapahtuman jälkeen.
Ihmiset luulevat tietävänsä, miten uhrin "kuuluu" käyttäytyä
Varsinkin julkisten oikeusjuttujen jälkeen on ollut paljon puhetta siitä, miten väkivalta- tai seksuaalirikosuhrin oletetaan käyttäytyvän. Esimerkiksi se, ettei uhri itke, hänelle ei ole tehty fyysistä väkivaltaa, tai että hän ei ole juossut pakoon, ei tarkoita etteikö rikosta olisi tapahtunut. Reaktiot traumaattisesta kokemuksesta voivat olla hyvin yksilöllisiä, eivätkä sisäiset tunteet, trauman työstäminen ja siihen liittyvät ajatukset useinkaan näy päällepäin. Fyysisen väkivallan lisäksi myös emotionaalinen vallankäyttö voi johtaa puolustuskyvyttömyyteen.
Varsinkin seksuaalirikoksiin liittyy usein vääriä uskomuksia ja myyttejä, ja ihmiset luulevat tietävänsä, miten uhrin kuuluu käyttäytyä. Ei ole kuitenkaan ”oikeaa” tai ”väärää” tapaa reagoida, ja joku voi reagoida tiettyihin asioihin eri voimakkuudella kuin toinen. Myös se, missä vaiheessa trauman käsittely on (tai jos se on edes vielä alkanut) vaikuttaa käytökseen.
Traumareaktiot ja käyttäytyminen
Seksuaalirikoksen aiheuttama trauma voi vaikuttaa merkittävästi uhrin muistiin ja kerrontaan. Trauma voi aiheuttaa muistokuvien pirstaloitumista, mikä puolestaan vaikuttaa yksityiskohtien muistamiseen ja vaikeuttaa tapahtuman ajallista jäsentämistä. Lisäksi traumamuistojen hajanaisuus ja pirstaleisuus voi tehdä kertomuksesta epäjohdonmukaisen, mikä saattaa vaikuttaa uhrin uskottavuuteen rikosprosessissa.
Seksuaaliväkivallan uhriksi joutuminen vaikuttaa usein syvästi ihmisen persoonaan ja käsitykseen muista ihmisistä ja maailmasta. Lisäksi se voi järkyttää ihmisen turvallisuuden tunnetta ja perusluottamusta elämään. Tunne oman elämän kontrollin menettämisestä voi aiheuttaa häpeää, pelkoa ja turvattomuutta. Seksuaalinen väkivalta aiheuttaa osalle sitä kokeneista pitkäkestoisia mielenterveyden häiriöitä kuten vakavaa masennusta, ahdistusta, itsetuhoisuutta, päihdeongelmia ja syömishäiriöitä.
Dissosiaatio ja fyysiset reaktiot
Seksuaalisen väkivallan psyykkisiin seurauksiin vaikuttaa merkittävästi tapahtumahetken dissosiaatio, jota kutsutaan peritraumaattiseksi dissosiaatioksi. Se on mielen vaistonvarainen selviytymiskeino äärimmäisen stressaavassa tilanteessa, kun keho pyrkii käynnistämään kaikki mahdolliset puolustusreaktiot. Puolustusreaktiot voivat ilmetä erinäisinä fysiologisina ja psykologisina vasteina, kuten taistele tai pakene -reaktiona, jähmettyneisyytenä, alistumisena tai valpastumisena. Dissosiaatio toimii psyykkisenä pakokeinona päästä tilanteesta, mikäli taistelu tai pakeneminen ei ole mahdollista. Dissosiaation aikana traumahetken tunteet, ajatukset ja kehon aistimukset siirtyvät tiedostamattomaan, mikä voi aiheuttaa myöhemmin epätodellisuuden tunnetta ja kokemuksen siitä, ettei tapahtunut ole käynyt itselle.
Tuen merkitys ja toipuminen
Traumaattisesta kokemuksesta johtuen uhrin kyky ajatella ja toimia järkevästi voi heikentyä, jolloin annetun tiedon ymmärtäminen vaikeutuu. Toimintaohjeet saattavat unohtua tai ne muistetaan väärin. Käyttäytyminenkään ei ole aina oman edun mukaista. Esimerkiksi seksuaalisen väkivallan uhri saattaa käydä suihkussa välittömästi, vaikka olisi kuullut että peseytymistä tulisi välttää ennen lääkärin tutkimusta.
Selviytymisprosessi etenee paremmin ja nopeammin, jos uhrilla on mahdollisuus puhua kokemuksestaan ja sen aiheuttamista tunteista. Toisille myös aiheen käsittely esimerkiksi lukemalla, ulkoilemalla tai musiikin avulla voi olla toimiva apu. Läheisten ja mahdollisen tukihenkilön avusta voi olla hyötyä – niin psykososiaalisesti kuin käytännön asioiden hoitamisessakin.
Lähteet
- Rikosuhripäivystys. (julkaisuvuosi ei tiedossa). Millaisia psyykkisiä ja sosiaalisia seurauksia rikoksen uhrille voi koitua rikoksesta? https://www.riku.fi/erilaisia-rikoksia/usein-kysyttya/millaisia-psyykkisia-ja-sosiaalisia-seurauksia-rikoksen-uhrille-voi-koitua-rikoksesta
- Hallenberg, O. & Lehtonen, H. (2025). Uskottavuus trauman varjossa. Theseus. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/879973/ON_Hallenberg_Lehtonen.pdf (PDF-tiedosto)
- Ilta-Sanomat / MeNaiset. (2022). Miten seksuaalirikoksen uhri oikeasti käyttäytyy? Asiantuntija kertoo kaksi väärää uskomusta, jotka usein liitetään seksuaalirikoksiin. https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000008874444.html