Esimerkkejä traumanjälkeisistä reaktioista
- Tulevaisuus näyttää toivottomalta
- Välinpitämättömyys ja erillään olo muista ihmisistä
- Keskittymiskyvyttömyys, päätöksentekovaikeus
- Säpsähtely ja säikähtely
- Jatkuva valppaus ja varuillaanolo
- Häiritsevät unet, muistot ja takaumat tapahtuneesta
- Työ- tai kouluvaikeudet
Fyysisiä reaktioita
- Syömisvaikeudet, vatsavaivat, ylensyöminen
- Univaikeudet, uupumus
- Sydämentykytys, hyperventilaatio
- Ruumiilliset reaktiot traumaattista tapahtumaa ajatellessa (esim. päänsärky, hikoilu)
- Välinpitämättömyys arkisiin asioihin (esim. itsestä huolehtiminen)
- Lisääntynyt tupakointi, alkoholin tai lääkkeiden kulutus
- Fyysisten sairauksien paheneminen tai pitkittyminen
Emotionaalisia reaktioita
- Hermostuneisuus, avuttomuus, pelko
- Järkytys, turtuneisuus, vaikeus tuntea positiivisia tunteita (ilo, rakkaus)
- Traumaan liittyvien ihmisten, paikkojen tai asioiden välttäminen
- Ärtyneisyys ja kiukunpurkaukset
- Itsesyytökset, negatiivinen näkemys itsestä tai ympäröivästä maailmasta
- Epäluottamus, konfliktit, kontrollin tarve
- Vetäytyminen, hylätyksi tulemisen tunne tai tunne, että on torjuttu
- Yksityisyyden häviämisen tai irrallaan olemisen tunne
Trauman normaalit jälkireaktiot: tavallisia ongelmatilanteita
Traumanjälkeinen stressihäiriö
Traumanjälkeisen stressihäiriön oireita ovat toistuvat, itsepintaiset trauman muistikuvat (voivat esiintyä esimerkiksi painajaisina ja takaumina), emotionaalinen turtuneisuus (vaikeus tuntea esimerkiksi iloa) jatkuva varuillaan olo (säpsähtely, säikähtely) ja vaikeus rentoutua.
Paradoksaalisesti potilas saattaa kuitenkin käyttää huomattavan määrän energiaa tapahtumien unohtamisyrityksiin, ja välttää tilanteita, ihmisiä ja paikkoja, jotka muistuttavat traumasta. Tällaisia oireita on monella trauman läpikäyneellä, ja ne luokitellaan häiriöksi vasta, kun tilanne on kesketänyt yli kolme kuukautta ja häiritsee arkielämää.
Masennus
Masennukselle on ominaista pitkällinen mielialan lasku, kiinnostuksen menettäminen aiemmin mielekkäiksi koettuihin tekemisiin ja huomattava väsymys. Henkilö saattaa kokea toivottomuutta ja epätoivoa ja uskoa, ettei tilanne tule enää korjaantumaan.
Masennuksen riski on erityisen suuri, kun traumaan on liittynyt menetyksiä, esimerkiksi läheisen kuolema. Toisinaan masennukseen saattaa liittyä itsemurha-ajatuksia, ja onkin tärkeää, että henkilö saa apua tilanteeseensa.
Itsesyytökset, syyllisyys ja häpeä
Itsesyytökset, syyllisyys ja häpeä ovat tavallisia tuntemuksia, kun tapahtunutta aletaan järkeistää. On tavallista, että uhri ottaa liian suuren vastuun tapahtuneesta, ja kokee syyllisyyttä tekemisistään, tekemättä jättämisistään tai siitä, että hän itse selvisi toisten menehtyessä tai vahingoittuessa pahemmin kuin hän itse.
Olemme yleensä hyvin armottomia itseämme kohtaan, eikä syyllisyyteen ja häpeään ei ole tarvitta.
Itsemurha-ajatukset
Itsemurha-ajatukset saavat liittyä traumaa seuranneeseen masennukseen. Jos epäilet jonkun suunnittelevan itsemurhaa, kysy asiasta suoraan; tämä EI rohkaise henkilöä toteuttamaan aikeitaan. Jos henkilöllä on suunnitelma ja hän on vakavissaan sen täytäntöönpanossa, on tärkeää hankkia apua nopeasti.
Suomessa apua tarjoavat esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisipuhelin.
Viha tai aggressiivinen käytös
Viha tai aggressiivinen käytös voivat liittyä traumaan monella tapaa. Moni kokee tilanteen olleen epäoikeudenmukainen, eikä voi ymmärtää, miksi se tapahtui ja miksi juuri heille. Nämä ajatukset saattavat purkautua intensiivisenä kiukkuna. Vaikka viha on luonnollinen ja terve tunne, hyvin kiihkeä vihanilmaus ja aggressiivinen käytös usein vain pahentaa tilannetta aiheuttamalla ongelmia töissä ja ihmissuhteissa, ja ikävimmillään johtaessaan laillisiin toimenpiteisiin.
Päihteiden väärinkäyttö
Päihteiden väärinkäyttö on yleinen tapa koettaa turruttaa muistikuvien aiheuttamat raskaat tunteet ja ajatukset. Vaikka ratkaisu on nopea ja tehokas, se usein vain siirtää asian käsittelyä ja aiheuttaa itsessään lisäongelmia.
Jos alkoholin tai lääkkeiden käyttö näyttää lähtevän käsistä, on tärkeä hankkia apua ennen kuin tilanne kärjistyy liiaksi.
Traumasta toipuminen
Trauman jälkeen on normaalia, että tapahtunutta käydään intensiivisesti läpi muistikuvina ja unina. Myös toimintakyky voi laskea traumanjälkeisten oireiden seurauksena. Käytä omaa tukiverkkoasi – puhu perheen, ystävien ja muiden läheisten kanssa. Toipuminen tapahtuu asteittain, ja voi kestää useita viikkoja; ”paraneminen” ei tapahdu yhtäkkiä.
Toipuminen ei myöskään tarkoita, että trauma unohtuu. Tavallista kuitenkin on, että trauman läpikäyminen vähenee ajan kuluessa, ja ”normaali elämä” alkaa vähitellen työntää traumaa sivuun. Jos trauman jälkireaktiot jatkuvat pitkään ja aiheuttavat ongelmia ihmissuhteissa, työssä ja muissa toiminnoissa, jotka koet itsellesi tärkeiksi, kannattaa hakea ammattiapua.
Lähteet
- The National Center for PTSD: Common Reactions After Trauma
Lue lisää
- Traumanjälkeiset reaktiot
- Trauman hoito, Traumanjälkeiset reaktiot, Yleinen
- Traumanjälkeiset reaktiot, Uutiset
- Traumanjälkeiset reaktiot, Uutiset
- Traumanjälkeiset reaktiot, Uutiset
- Traumanjälkeiset reaktiot, Uutiset
- Dissosiaatiohäiriöt, Traumanjälkeiset reaktiot, Uutiset
- Traumanjälkeiset reaktiot, Uutiset
