Luemme kauhulla lehdistä tapauksista, joissa joku henkilö on tuomittu rangaistukseen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, millä alueella se tapahtui, oliko tekijä lapselle entuudestaan tuttu vai tuntematon, kuinka kauan hyväksikäyttöä oli tapahtunut, jne. Uutisissa nähtyjen tietojen lisäksi täytyy pitää mielessä, että tapauksien taustalla on aina lapsi, joka on kärsinyt hirvittävää tuskaa ja joutuu kantamaan trauman aiheuttamaa taakkaa jopa aikuisuuteen asti.
Lastenpsykologien ja muiden ammattilaisten, sekä hyväksikäytettyjen henkilöiden omien kertomusten mukaan polku hyväksikäyttökokemuksesta toipumiseen on raskas, mutta se on mahdollista.
Kuinka yleistä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on?
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on valitettavan yleistä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa noin yksi neljästä tytöstä ja yksi 20 pojasta joutuu seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Tämä tarkoittaa lapsen pahoinpitelyä, johon liittyy ahdistelua, raiskausta, prostituutiota, pornografiaa ja mitä tahansa seksuaalista kontaktia ilman suostumusta. Vuonna 2021 noin 60 000 lasta Yhdysvalloissa joutui seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.
Lasten seksuaalisen hyväksikäytön todellista määrää ei kuitenkaan tiedetä, sillä vain 10 prosenttia tapauksista ilmoitetaan lainvalvontaviranomaisille. Arviolta 60-70 prosenttia aikuisista, jotka joutuivat lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi, pitivät sen salassa koko lapsuutensa ajan.
Duodecim-Terveyskirjaston mukaan seksuaalisen hyväksikäytön kokemusten esiintyvyys Suomessa on 9.-luokkaisilla tytöillä 10-13% ja pojilla 3-4%, ja vuonna 2018 uhreista 13% oli poikia. Tämä tuli ilmi suomalaisesta kouluterveyskyselystä.
Kuka tällaisia rikoksia tekee?
Yhdysvaltalaisen tilastotutkimuksen mukaan suurin osa lasten seksuaalisen hyväksikäytön tekijöistä – 93 prosenttia – on joku, jonka lapsi tuntee. Kolmekymmentäneljä prosenttia tekijöistä on perheenjäseniä, ja vain seitsemän prosenttia on tuntemattomia. Isähahmot ja miespuoliset perheenjäsenet ovat hyväksikäyttäjiä yli neljäsosassa lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapauksista.
Todisteet viittaavat siihen, että nuoremmat lapset joutuvat todennäköisemmin perheenjäsenen kuin tuttavan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Noin 49 prosenttia alle 5-vuotiaisiin lapsiin kohdistuneista seksuaalisen hyväksikäytön tapauksista oli sukulaisen tekemiä, kun taas 12-17-vuotiaiden lasten kohdalla vastaava luku on noin 24 prosenttia.
Tällaisissa tapauksissa lapset ovat erityisen alttiita painostukselle ja salailulle. Tämä voi johtaa siihen, että lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei ilmoiteta pelon, syyllisyyden tai häpeän vuoksi ja koska pelätään joutumista vaikeuksiin.
Miten internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet asioita?
Kun yhä useammalla lapsella on pääsy erilaisille verkkoalustoille, he voivat olla entistä alttiimpia ei-toivotulle seksuaaliselle keskustelulle, ”groomingille” ja seksuaaliselle hyväksikäytölle verkossa. Teini-ikäiset ovat nuorempien lasten sijasta suurimmassa vaarassa kohdata seksuaalirikollinen verkossa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan yksi 15 teini-ikäisestä altistuu verkossa ei-toivotulle seksuaaliselle materiaalille, ja yksi yhdeksästä altistuu aikuisten tai ikätovereiden harjoittamalle seksuaaliselle keskustelulle. Noin 8,5 prosenttia aikuisista, joita on käytetty seksuaalisesti hyväksi lapsuudessa, ilmoitti tavanneensa tekijän verkossa, sosiaalisen median tai muiden verkkosovellusten kautta.
Entä erittäin nuoret hyväksikäytön uhrit?
Tutkimusten mukaan noin 30 prosenttia lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapauksista koskee 4-7-vuotiaita lapsia.
Seksuaalisesti hyväksikäytetyt esikouluikäiset lapset raportoivat enemmän masennusoireita kuin esikouluikäiset lapset, joita ei ollut hyväksikäytetty. Lisäksi nuorempi hyväksikäyttöikä ennustaa pahempia tulevia mielenterveysongelmia, kuten ahdistusta, masennusta ja käyttäytymisvaikeuksia.
Heidän vähäisen ymmärryksensä ja tietämyksensä vuoksi pienet lapset ovat suuressa vaarassa joutua ”groomingin” kohteeksi, erityisesti luottamushenkilöiden toimesta, ja he saattavat harvemmin kertoa hyväksikäytöstä.
Kehitysongelmat ovat myös huolenaihe, jos hyväksikäyttö tapahtuu 0-5-vuotiaana, joka on aivojen kehityksen kannalta ratkaisevaa aikaa. Murrosikäisiin verrattuna nuoremmilla lapsilla on hyväksikäytön jälkeen todennäköisemmin fyysisiä traumaan liittyviä oireita, kuten seksualisoitunutta käyttäytymistä, vahinkokastelua ja muita kehitysviiveitä.
Iästään huolimatta nuoremmat lapset hyötyvät siitä, että heille opetetaan seksuaalisesta käyttäytymisestä, rajoista ja sukupuolielimistä. He edistyvät eniten traumaterapiassa, kun huoltaja osallistuu siihen mukaan.
Mitä lasten toipuminen edellyttää?
Traumasta toipumisen kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat hyväksikäytöstä kertominen, turvallisten aikuisten huoltajien johdonmukainen tuki, ja terapia. Lapsia, jotka joutuvat alttiiksi epäsopivalle seksuaaliselle toiminnalle tai hyväksikäytölle, kehotetaan ehdottomasti ilmoittamaan hyväksikäytöstä luotettavalle aikuiselle. Mitä nopeammin lapset ilmoittavat joutuneensa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, sitä vähemmän heillä on tulevaisuudessa psykologisia vaikeuksia. Lisäksi huoltajan tuki ennakoi seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden lasten kestokykyä.
Valitettavasti yleisimmät syyt, joiden vuoksi lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei kerrota, ovat: häpeä, uskomus, että tapaus ei ollut tarpeeksi vakava, todisteiden puute, itsesyytökset, muiden kielteisten reaktioiden pelko ja pelko siitä, ettei heitä oteta vakavasti. Jos lapsi siis päättää tai suostuu ilmoittamaan hyväksikäytöstä lainvalvontaviranomaisille, huoltajia ja ammattilaisia kehotetaan tukemaan häntä, jotta kertomisen kielteisiä vaikutuksia voidaan vähentää.
Seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneet lapset voivat hyötyä suuresti traumakeskeisestä terapiasta. Traumakeskeisen terapian tavoitteisiin kuuluu usein sellaisten taitojen oppiminen, jotka auttavat käsittelemään hyväksikäytön jälkeisiä vaikeita ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä. Terapiaan kuuluu myös traumasta puhuminen turvallisella tavalla sekä turvallisuustaitojen, kuten terveiden rajojen ja itsevarmojen reaktioiden oppiminen uhkaaviin tilanteisiin.
Onko normaali elämä mahdollista?
Lasten seksuaalisella hyväksikäytöllä voi olla kauaskantoisia ja elinikäisiä seurauksia. Seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneilla lapsilla on vaikeuksia ymmärtää ja hallita tunteitaan, ja heillä on enemmän ahdistusta, masennusta ja käyttäytymisongelmia.
Lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetyillä aikuisilla on suurempi riski huonompaan fyysiseen terveyteen, kuten vatsa- ja suolistovaivoihin, seksuaaliterveydellisiin, neurologisiin ja hengitystieongelmiin sekä kroonisiin kipuihin. Heillä on myös suurempi riski huonompaan psyykkiseen terveyteen, kuten traumaperäiseen stressihäiriöön, ahdistuneisuuteen ja masennukseen sekä muihin häiriöihin. Lisäksi heillä on suurempi riski päihteiden väärinkäyttöön, avioliitto-ongelmiin ja itsemurhaan.
Näistä seikoista huolimatta monet lapset ovat varsin sinnikkäitä. He voivat toipua tällaisista kokemuksista, erityisesti jos hyväksikäytöstä ilmoitetaan ja huoltajat ovat mukana tukemassa ja hoitamassa heitä.
Terapia ja huoltajien tuki edistävät suuresti paranemista ja suojautumista tulevilta fyysisiltä ja psyykkisiltä seurauksilta. Yksi traumakeskeisen terapian tärkeimmistä periaatteista on se, että yksilö saa elämänsä, kokemuksensa ja traumansa takaisin hallintaansa.
Läheisten tuella ja erikoistuneella ammattiavulla lapsen seksuaalisen hyväksikäytön kokeneet lapset ja aikuiset voivat menestyä kaikilla elämän osa-alueilla.
Lähteet
- Education and understanding is vital when tackling rising reports of harmful sexual behavior by children – phys.org
- Healing from child sexual abuse is often difficult but not impossible – medicalxpress.com
- Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö – Duodecim-Terveyskirjasto
