Joskus lapsuus ei tarjoa sitä turvaa, jota lapsi tarvitsee kasvaakseen. Kokemukset varhaisvuosilta voivat vaikuttaa meihin koko elämän ajan sekä hyvällä että kuormittavalla tavalla. Lapsuuden haitalliset kokemukset (englanniksi Adverse Childhood Experiences, ACE) viittaavat tilanteisiin ja olosuhteisiin, jotka voivat horjuttaa lapsen perusturvallisuutta ja kehitystä. ACE-käsite auttaa ymmärtämään, miten esimerkiksi väkivalta, laiminlyönti tai läheisen päihdeongelma voivat jättää pitkäaikaisia jälkiä.
Mitä ovat lapsuuden haitalliset kokemukset?
Lapsuuden haitallisilla kokemuksilla tarkoitetaan erilaisia stressaavia tai traumaattisia tilanteita ja kokemuksia, joita lapsi on kohdannut kasvuympäristössään. Nämä kokemukset voivat vaikuttaa merkittävästi lapsen kehitykseen, mielenterveyteen ja fyysiseen hyvinvointiin usein vielä aikuisuudessakin. ACE-käsite pohjautuu 1990-luvulla tehtyyn laajaan tutkimusten sarjaan (Felitti et al., 1998), jossa havaittiin suora yhteys varhaisten traumaattisten kokemusten ja myöhemmän terveyden välillä.
ACE-kokemukset eivät aina tarkoita yhtä suurta traumaattista tapahtumaa, vaan ne voivat olla myös jatkuvia tai toistuvia tilanteita, jotka kuormittavat lasta. Ne vaikuttavat muun muassa siihen, miten lapsi oppii tunteiden säätelyä, rakentaa ihmissuhteita ja muodostaa käsityksen omasta itsestään ja ympäröivästä maailmasta.
Lapsuuden haitalliset kokemukset jaotellaan yleisesti kolmeen pääryhmään, ja alkuperäisten tutkimusten perusteella niitä on yhteensä kymmenen:
1. Lapsen kaltoinkohtelu
- Fyysinen väkivalta: mikä tahansa tahallinen teko, joka aiheuttaa vahinkoa fyysisen kosketuksen kautta.
- Emotionaalinen/psyykkinen väkivalta: teko, joka aiheuttaa psyykkistä haittaa, kuten harhauttaminen (englanniksi gaslighting) kiusaaminen tai syyllistäminen.
- Seksuaalinen hyväksikäyttö: mikä tahansa pakottava, ei-toivottu tai muuten loukkaava seksuaalinen käyttäytyminen.
2. Laiminlyönti
- Fyysinen laiminlyönti: lapsen biologisten perustarpeiden, kuten ruoan, veden ja kodin, tyydyttämättä jättäminen.
- Emotionaalinen laiminlyönti: lapsen emotionaalisten perustarpeiden, kuten huomion ja kiintymyksen, puutteellinen antaminen.
3. Perhe- ja kasvuympäristön ongelmat
- Läheisten mielenterveysongelmat: lapsella on läheinen perheenjäsen tai muuten tärkeä henkilö, jolla on mielenterveysongelmia.
- Päihteiden käyttö perheessä: lapsella on läheinen perheenjäsen, esimerkiksi vanhempi, joka väärinkäyttää huumeita tai alkoholia.
- Perheväkivalta: väkivallalle altistuminen kotiympäristössä, kuten vanhempien tai muiden perheenjäsenten välillä.
- Läheisen vankeusrangaistus: lapsen läheinen perheenjäsen tai muuten tärkeä henkilö on vankilassa.
- Vanhempien ero tai muu vakava perherakenteen muutos
Alkuperäinen ACE-tutkimus aloitti lisätutkimusten sarjan ympäri maailmaa
Felittin (et al.) alkuperäinen ACE-tutkimus käynnistyi 1990-luvun lopulla Kaliforniassa yhteistyössä Yhdysvaltain tautikeskuksen (CDC) ja Kaiser Permanenten (yhdysvaltalainen terveysalan tutkimuslaitos) kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin yli 17 000 aikuisen terveyttä ja elämänhistoriaa.
Tulokset osoittivat vahvan ja selkeän yhteyden lapsuudessa koettujen haitallisten kokemusten ja myöhempien fyysisten ja psyykkisten terveysongelmien välillä. Mitä enemmän ACE-kokemuksia henkilöllä oli, sitä suurempi riski oli muun muassa sydänsairauksille, masennukselle, päihteiden käytölle ja varhaiselle kuolleisuudelle. Tämä tutkimus toi esiin sen, miten syvästi lapsuuden kokemukset voivat vaikuttaa ihmisen koko elämänkaareen.
Felittin alkuperäinen tutkimus on ollut lähtölaukaus sadoille myöhemmille tutkimuksille eri puolilla maailmaa. ACE-ilmiötä on tutkittu laajasti eri väestöissä ja kulttuureissa, ja tulokset ovat toistuvasti vahvistaneet alkuperäisen tutkimuksen havainnot. Esimerkiksi brittiläisessä Adverse Childhood Experiences -tutkimussarjassa on osoitettu, että ACE-pisteiden nousu liittyy merkittävästi mielenterveyden häiriöihin, riskikäyttäytymiseen ja kroonisiin sairauksiin.
Myös Pohjoismaissa, kuten Suomessa (esim. ACElife-tutkimus) ja Ruotsissa, on tehty tutkimuksia, joissa ACE-taustan on havaittu lisäävän muun muassa ahdistuneisuuden, masennuksen ja työkyvyttömyyden riskiä. Lisäksi Maailman terveysjärjestö (WHO) on suositellut ACE-mittausten käyttöä kansanterveyden suunnittelussa, koska niiden avulla voidaan tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevia väestöryhmiä ja kehittää ennaltaehkäiseviä toimia.
ACE-kokemusten seurauksia
Miten haitalliset kokemukset näkyvät lapsilla?
Lapsilla haitalliset ja traumaattiset kokemukset voivat näkyä muun muassa seuraavanlaisena oireiluna:
- Lapsi saattaa olla pelokas muiden ihmisten läheisyydessä
- Vaikeudet nukkumisessa tai toistuvat painajaiset
- Vuoteen kastelu
- Mielialan muutokset
- Vaikeus osoittaa kiintymystä perheelle tai ystäville
- Lapsi välttelee tilanteita tai asioita, jotka liittyvät traumaattiseen kokemukseen
- Vaikeudet koulussa, esim. oppiminen ei suju
Nämä oireet eivät välttämättä ilmene heti tapahtuman jälkeen. Ne kehittyvät yleensä sen jälkeen, kun lapsi on ehtinyt käsitellä kokemusta. Tietyissä tapauksissa laukaiseva tekijä eli jokin, joka muistuttaa tapahtumasta, voi saada lapsen reagoimaan.
Miten lapsuuden haitalliset kokemukset näkyvät aikuisilla?
Aikuisilla ACE-kokemukset voivat johtaa useisiin ongelmiin terveydessä. Ne voivat ilmaantua vuosien jälkeen ja vaikuttaa vahvastikin henkilön elämänlaatuun. Terveysongelmia aikuisuudessa ovat muun muassa:
- Ahdistus
- Masennus ja muut mielialahäiriöt
- Traumanjälkeinen stressihäiriö (PTSD)
- Fobiat
- Unettomuus
- Huumeongelmat
- Syömishäiriöt
Tutkimukset osoittavat, että lapsuuden haitalliset kokemukset (ACEs) vaikuttavat aikuisiällä laajasti, eivätkä vaikutukset rajoitu pelkästään fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen. Näitä kokemuksia on yhdistetty muun muassa:
- Heikentyneeseen sosiaaliseen toimintakykyyn ja luottamuksen puutteeseen: ACE-kokemukset voivat heikentää yksilön kykyä muodostaa ja ylläpitää luottamuksellisia ihmissuhteita sekä osallistua sosiaalisiin tilanteisiin.
- Vaikeuksiin työelämässä ja koulutuksessa: ACE-taustaiset aikuiset saattavat kohdata haasteita työpaikan säilyttämisessä, työllistymisessä ja koulutuksen suorittamisessa, mikä voi johtaa taloudelliseen epävarmuuteen.
- Alhaisempaan luottamukseen yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan: ACE-kokemukset on yhdistetty vähentyneeseen luottamukseen terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin ja muihin yhteiskunnallisiin järjestelmiin.
- Heikentyneeseen perhe-elämään ja vanhemmuuteen: ACE-taustaiset aikuiset voivat kokea vaikeuksia perhesuhteissa ja vanhemmuudessa, mikä saattaa vaikuttaa seuraavan sukupolven hyvinvointiin.
Kiusaaminen ja ACE-kokemukset
Alkuperäisten kymmenen perhe- ja kasvuympäristöön liittyvän ACE-kokemuksen lisäksi varsinkin uudemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu myös muita negatiivisia lapsuuden kokemuksia, joita monet tutkijat pitävät osana ACE-ilmiötä.
Esimerkiksi kiusaaminen on tunnistettu haitalliseksi lapsuuden kokemukseksi, jolla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että koulu- tai vertaiskiusaamiseen liittyvä trauma voi lisätä ACE-pisteiden määrää ja lisätä riskiä esimerkiksi ahdistukseen, masennukseen, itsetuhoisiin ajatuksiin sekä vaikeuksiin ihmissuhteissa myöhemmin elämässä.
Yksi tuore tutkimus tarkasteli 13–17-vuotiaiden nuorten kokemuksia ja havaitsi, että kiusaaminen oli selvästi yhteydessä muihin ACE-kokemuksiin sekä alentuneeseen psyykkiseen hyvinvointiin ja oppimiseen liittyviin vaikeuksiin. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että myös sosiaalinen ja emotionaalinen väkivalta voivat aiheuttaa syvää haittaa kehitykselle, eikä ACE:n vaikutuksia voi rajata pelkästään perheen sisäisiin kokemuksiin.
Lähteet
- Felitti, V. J., Anda, R. F., Nordenberg, D., et al. (1998). Relationship of childhood abuse and household dysfunction to many of the leading causes of death in adults: The Adverse Childhood Experiences (ACE) Study. American Journal of Preventive Medicine, 14(4), 245–258. https://doi.org/10.1016/S0749-3797(98)00017-8
- Bellis, M.A., Hughes, K., Leckenby, N. et al. (2014). National household survey of adverse childhood experiences and their relationship with resilience to health-harming behaviours in England. BMC Med 12, 72 (2014). https://doi.org/10.1186/1741-7015-12-72
- Ellonen, N. (tutkimusjohtaja). (2023). ACElife – Tutkimus haitallisten lapsuudenkokemusten seurauksista. ACElife. https://acelife.fi/tutkimus
- Centers for Disease Control and Prevention. (2024). About Adverse Childhood Experiences. https://www.cdc.gov/aces/about/index.html
- Centers for Disease Control and Prevention. (2024). About the CDC-Kaiser ACE Study. https://www.cdc.gov/violenceprevention/aces/about.html
- Cleveland Clinic. (2023). Adverse childhood experiences (ACEs). https://my.clevelandclinic.org/health/symptoms/24875-adverse-childhood-experiences-ace
- Trompeter, N., Testa, A., Raney, J.H. et al. (2024). The Association Between Adverse Childhood Experiences (ACEs), Bullying Victimization, and Internalizing and Externalizing Problems Among Early Adolescents: Examining Cumulative and Interactive Associations. J. Youth Adolescence 53, 744–752 (2024). https://doi.org/10.1007/s10964-023-01907-2
- Bellis, M. A., et al. (2024). Associations between adverse childhood experiences and trust in health, social, criminal justice, government and financial services in Ontario, Canada: A population-based descriptive cross-sectional study. BMJ Public Health, 2(1), e000868. https://doi.org/10.1136/bmjph-2023-000868