Mitä on kiusaaminen?
Kiusaaminen (englanniksi bullying) on tahallista, toistuvaa ja epätasa-arvoiseen valtasuhteeseen perustuvaa käytöstä, jolla pyritään aiheuttamaan toiselle ihmiselle kipua, ahdistusta tai pelkoa. Kiusaaminen voi tapahtua monin eri tavoin, kuten sanallisesti, fyysisesti, sosiaalisesti tai digitaalisesti. Se voi ilmetä esimerkiksi haukkumisena, nimittelynä, eristämisenä, uhkailuna tai somessa tapahtuvana häirintänä.
Kiusaaminen ei ole vain lasten tai nuorten ongelma, vaan sitä esiintyy myös työpaikoilla, perheissä ja aikuisten keskuudessa. Kiusaamisen seuraukset voivat olla vakavia: se vaikuttaa uhrin itsetuntoon, mielenterveyteen ja hyvinvointiin pitkälläkin aikavälillä.
Kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää. Vaatii rohkeutta tunnistaa ilmiö, puhua siitä ja hakea apua. Sekä yksilöiden että yhteisöjen vastuulla on luoda turvallisia ympäristöjä, joissa kiusaamista ei suvaita.
Minkälaista kiusaamista on olemassa?
Kiusaaminen voi ilmetä monella tavalla ja eri elämänalueilla. Usein ajattelemme kiusaamista vain koulun käytävillä tapahtuvana nimittelynä, mutta todellisuudessa sitä voi esiintyä myös perheessä, kaveripiirissä, työpaikoilla ja verkossa. Seuraavissa alaosioissa tarkastellaan tarkemmin eri tilanteita, joissa kiusaamista voi tapahtua.
Koulukiusaaminen
Koulukiusaaminen on ehkä tunnetuin kiusaamisen muoto. Se tapahtuu yleensä toistuvasti ja saattaa ilmetä esimerkiksi nimittelynä, fyysisenä väkivaltana, tavaroiden rikkomisena, sosiaalisena ulkopuolelle jättämisenä tai nettikiusaamisena. Kiusaaja voi olla yksi henkilö tai ryhmä, ja uhriksi voi joutua kuka tahansa lapsi tai nuori.
Koulukiusaaminen vaikuttaa kielteisesti lapsen oppimiseen, itsetuntoon ja mielenterveyteen. Erityisen haitallista se on silloin, kun siihen ei puututa ajoissa tai kun lapsi ei uskalla kertoa asiasta aikuiselle.
Kouluyhteisön vastuulla on puuttua kiusaamiseen järjestelmällisesti. Toimivia keinoja ovat mm. selkeät pelisäännöt, varhainen puuttuminen ja turvallisen ilmapiirin luominen.
Taas jotain. Joku oli piilottanut reppuni, enkä löytänyt sitä, kun piti lähteä koulusta kotiin. Lähdin siis ilman reppua. Tuntui karsealta, ärsytti, itketti ja hävetti. Oliko se varastettu? Mitä tavaroilleni kävi? Missä ovat kotiavaimet ja miten pääsen ovesta sisään? Onneksi yksi opettajista oli kävelemässä samaan suuntaan ja kysyi, missä reppu on. Menimme yhdessä etsimään sitä, ja se löytyi luokan perällä olevan roskiksen sisältä. Opettaja ei auttanut kiusaamisen suhteen sen enempää, eikä kukaan muukaan, kun en uskaltanut puhua siitä sen pelossa, että kiusaajat tekisivät jotain vielä pahempaa ensi kerralla.
Työpaikkakiusaaminen
Aikuisten keskuudessa kiusaaminen voi ilmetä työpaikoilla. Työpaikkakiusaaminen voi olla jatkuvaa vähättelyä, työtehtävien sabotointia, eristämistä, uhkailua tai nöyryyttämistä. Se voi tapahtua kollegojen tai esihenkilön toimesta.
Työpaikkakiusaamisella on vakavat seuraukset työhyvinvoinnille, mielenterveydelle ja työkyvylle. Pitkittyessään se voi johtaa stressiin, masennukseen, uupumukseen tai jopa työkyvyttömyyteen. Työnantajalla on Suomessa lain mukainen velvollisuus puuttua kiusaamiseen.
Usein kiusaaminen työpaikalla jatkuu, koska siihen ei puututa riittävästi tai uhria ei uskota. Avainasemassa on turvallinen työilmapiiri, jossa ongelmiin voidaan puuttua avoimesti.
Olin ollut uudessa työpaikassa vasta pari kuukautta, kun huomasin, että tiimikaverit eivät ottaneet minua mukaan keskusteluihin. He juttelivat keskenään, mutta hiljenivät aina, kun tulin paikalle. Yhdessä vaiheessa sain kuulla, että palaveri oli siirretty aiemmaksi, mutta minulle ei oltu kerrottu siitä mitään. Esihenkilö huomautti myöhemmin poissaolostani, ja yritin selittää, etten ollut saanut tietoa. Jatkossa sähköposteihin ei vastattu, ideani jätettiin huomiotta palavereissa ja työtehtäviä alettiin jakaa muille ohi minun. Tunsin oloni ulkopuoliseksi ja riittämättömäksi. Väsytti, ärsytti ja ahdisti mennä töihin. Aamuisin vatsaa väänsi jo ennen töihin lähtöä. Lopulta sairastuin uupumukseen ja jäin sairaslomalle. Työpaikalla ei koskaan selvitetty tilannetta kunnolla, ja otin lopputilin.
Kiusaaminen perheen sisällä
Kiusaaminen perheessä ei aina täytä perinteisen kiusaamisen määritelmää, mutta se voi olla luonteeltaan hyvin samankaltaista. Kyseessä voi olla esimerkiksi sisaruksen toistuva nöyryyttäminen, pilkkaaminen tai ulkopuolelle jättäminen. Aikuisen taholta se voi ilmetä vallankäyttönä, vähättelynä tai toistuvana arvosteluna.
Kun kiusaaminen tulee vanhemman tai muun huoltajan taholta ja kohdistuu lapseen, kyseessä on yleensä emotionaalinen pahoinpitely. Tämä voi olla esimerkiksi lapsen mitätöimistä, pelottelua, jatkuvaa kontrollointia tai uhkailua. Vaikka se ei jätä fyysisiä jälkiä, seuraukset voivat olla vakavia ja pitkäaikaisia.
Perheensisäinen kiusaaminen tai pahoinpitely on usein vaikea havaita ulkopuolelta, koska siihen liittyy häpeää, pelkoa ja lojaalisuutta.
Isäni ei antanut minun koskaan laittaa huoneeni ovea kiinni. Halusin joskus olla yksin, mutta isäni luuli varmaan, että teen jotain ”väärää”, tosin en koskaan saanut kuulla syyksi muuta kuin ”no kun sanoin, että ei, niin ei.” Kerran turhastuin ja laitoin kuitenkin oven kiinni. Isäni tuli vihaisena ovelle ja nosti sen saranoistaan pois, kolauttaen sen lattiaan niin kovaa, että pelästyin. Samalla hän huomasi, että leluni (muovinen jojo) oli jostain syystä päätynyt eteisen lattialle huoneestani. Hän katsoi sitä vähän aikaa ja astui sitten sen päälle kantapäällään, rikkoen sen pieniksi palasiksi.
Kiusaaminen kaveriporukassa koulun ulkopuolella
Kiusaaminen ei rajoitu kouluaikaan, vaan sitä voi tapahtua myös vapaa-ajalla, esimerkiksi harrastusryhmissä tai kaveriporukassa. Usein tämä on sosiaalista kiusaamista, kuten porukasta ulossulkemista, juorujen levittämistä, selän takana puhumista tai painostamista tiettyyn käytökseen.
Tällaisissa tilanteissa kiusaaminen voi jäädä aikuisilta huomaamatta, koska se tapahtuu koulun tai virallisten yhteisöjen ulkopuolella. Uhri voi jäädä ilman tukea, jos hän ei saa mahdollisuutta puhua kokemuksistaan turvalliselle aikuiselle.
On tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus keskustella luotettavien aikuisten kanssa myös vapaa-ajan ryhmien kokemuksista, ja että aikuiset ottavat kiusaamisen vakavasti riippumatta siitä, missä se tapahtuu.
Istuin kaverin kanssa puiston penkillä. Olimme alakouluikäisiä. Hän halusi minun juovan kanssaan siideriä. En halunnut. Kaverini pakotti minut juomaan, koska muuten hän olisi kertonut äidilleen, että olen muka varastanut äidin lompakosta rahaa, vaikka se ei ollut ollenkaan totta. Kaveri myös pakotti minut istumaan ”viekottelevassa” asennossa ja nauroi, kun ihmisiä kulki ohitse. Hän ei myöskään päästänyt minua menemään kotiin kuin vasta tosi myöhään illalla (jolloin vanhempani olivat jo vihaisia ja huolissaan), koska muuten hän olisi taas kertonut äidilleen jotain pahaa minusta. En uskaltanut tehdä muuta kuin totella häntä. Nyt vuosien jälkeen kyseisen ”kaverin” ajatteleminen tuntuu vieläkin pahalta.
Muita kiusaamisen muotoja
Edellä mainittujen lisäksi kiusaamista voi esiintyä muun muassa:
- Digitaalisessa ympäristössä: sosiaalisessa mediassa, viestisovelluksissa tai pelaamisympäristöissä tapahtuva kiusaaminen voi olla yhtä vahingollista kuin kasvokkain tapahtuva. Tämä voi sisältää esimerkiksi häpäisevien kuvien levittämistä tai ryhmistä eristämistä.
- Harrastus- ja urheiluyhteisöissä: kiusaaminen voi ilmetä kilpailuasetelmien kautta, suosikkien suosimisena tai syrjivänä kohteluna valmentajan tai muiden osallistujien taholta.
- Kulttuurisena tai vähemmistöön kohdistuvana: etniseen taustaan, uskontoon, sukupuoli-identiteettiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva kiusaaminen on syrjinnän muoto ja voi ilmetä myös kiusaamisena.
- Ikääntyneiden keskuudessa: harvemmin huomioitu kiusaamisen muoto, jossa ikäihmiset voivat joutua muiden asukkaiden, omaisten tai hoitohenkilökunnan kaltoinkohtelemiksi esimerkiksi hoivakodeissa.
Mitä kiusaaminen voi aiheuttaa kiusatulle?
Kiusaaminen voi jättää syvät jäljet kiusatun mieleen ja elämään. Lyhyellä aikavälillä kiusatulla voi esiintyä ahdistusta, pelkoa, univaikeuksia ja keskittymisvaikeuksia. Monet kokevat yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä, mikä voi heikentää sosiaalisia suhteita ja itsetuntoa.
Pitkällä aikavälillä kiusaaminen voi johtaa masennukseen, ahdistuneisuushäiriöihin, erilaisiin traumanjälkeisiin oireisiin ja jopa itsetuhoisuuteen. Monet kiusatut kantavat kokemuksiaan mukanaan aikuisuuteen asti, mikä voi vaikuttaa heidän työelämäänsä, ihmissuhteisiinsa ja yleiseen hyvinvointiinsa.
Kiusaamisen vaikutukset eivät usein katoa itsestään, vaan ne vaativat usein ammatillista apua ja tukea. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovatkin avainasemassa kiusaamisen aiheuttamien haittojen minimoimisessa.
Kiusaaminen ja trauma
Kiusaamisella voi olla pysyviä vaikutuksia kaikkiin osapuoliin: kiusattuun henkilöön, sivullisiin, jotka todistavat kiusaamista, ja kiusaajaan itseensä. Monet tahot pitävät kiusaamista lapsuuden haitallisena kokemuksena (ACE, Adverse Childhood Experience). ACE:t ovat mahdollisesti traumaattisia tapahtumia, joilla voi olla kielteisiä, pysyviä vaikutuksia henkilön kehitykseen, hänen tapaansa olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja hänen koulumenestykseensä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset, jotka raportoivat useammasta ACE-kokemuksesta, saattavat todennäköisemmin myös kiusata itse muita.
Lapsi voi kokea traumaattista stressiä, kun traumaattiset tapahtumat ylittävät hänen selviytymiskykynsä esimerkiksi seuraavien tapahtumien myötä:
- Laiminlyönti ja psyykkinen, fyysinen tai seksuaalinen hyväksikäyttö
- Perheväkivalta tai parisuhdeväkivalta
- Väkivalta yhteisössä ja koulussa (mukaan lukien kiusaaminen)
- Luonnonkatastrofit
- Terrorismi, sota ja pakolaiskokemukset
- Vakavat onnettomuudet, hengenvaarallinen sairaus tai läheisen äkillinen tai väkivaltainen menetys
- Sotilasperheeseen liittyvät stressitekijät, kuten vanhempien komennus, menetys tai loukkaantuminen
Vaikka jokainen lapsi voi reagoida traumoihin eri tavoin, vanhemmat, huoltajat ja opettajat voivat tunnistaa joitakin traumaattisen stressin merkkejä. Esikouluikäiset lapset voivat esimerkiksi nähdä painajaisia tai pelätä erossaoloa vanhemmistaan. Alakouluikäiset lapset saattavat tuntea häpeää tai ahdistusta tai heillä voi olla keskittymisvaikeuksia. Keski- ja yläkouluikäisillä lapsilla voi esiintyä masennuksen merkkejä tai he voivat vahingoittaa itseään.
Jokainen yksilö on erilainen, ja tapahtumat, jotka traumatisoivat yhtä henkilöä, eivät välttämättä vaikuta toiseen, mutta tutkimusten mukaan traumalle ja väkivallalle altistuneet lapset ja nuoret saattavat todennäköisemmin kiusata muita ja tulla kiusatuiksi.
Joillakin traumaa ja kiusaamista kokeneilla lapsilla voi olla voimakkaita ahdistuksen tunteita, kun taas toiset lapset voivat vaikuttaa desensitisoituneilta eli turtuneilta. Esimerkiksi kiusaamista ja traumaperäistä stressiä koskevassa tutkimuksessa todettiin, että jotkut lapset saattavat tukahduttaa ajatuksiaan tai tunteitaan tapahtuneesta. Tämä voi johtaa turtumiseen tai kiinnostuksen menettämiseen harrastuksia tai muuta aiemmin mielekästä tekemistä kohtaan. Tutkimuksessa havaittiin myös, että lapset voivat kokea tunkeilevia ajatuksia, kuten äkillisiä takaumia kiusaamiskokemuksistaan. On tärkeää, että huoltajat ymmärtävät, miten kiusaamiseen reagoidaan, ja että he ovat tietoisia mahdollisesta traumaattisesta stressistä.
Miten kiusaamiseen voi puuttua?
Kiusaamiseen puuttuminen vaatii monipuolista toimintaa sekä yksilöiltä että yhteisöiltä. Kouluissa ja työpaikoilla on tärkeää luoda selkeät säännöt ja toimintamallit kiusaamisen ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi. Tämä sisältää myös henkilökunnan kouluttamisen ja kiusaamistilanteiden nopean käsittelyn.
Yksilötasolla kiusaamiseen puuttuminen tarkoittaa kiusatun tukemista, tilanteen kuuntelemista ja tarvittaessa aikuisten ja ammattilaisten apua. Kiusaajan kanssa työskentely on myös tärkeää, sillä taustalla voi olla ongelmia, joita ratkaisemalla voidaan vähentää kiusaamisen toistumista.
Vanhempien, opettajien ja muiden aikuisen roolissa olevien henkilöiden on oltava herkkiä huomaamaan kiusaamisen merkit ja toimimaan nopeasti. Tuen tarjoaminen kiusatulle ja rakentava vuorovaikutus kiusaajan kanssa ovat tehokkaita keinoja vähentää kiusaamisen haittoja.
Miten aikuinen voi auttaa kiusattua lasta?
Aikuinen voi auttaa kiusattua lasta kuuntelemalla häntä empaattisesti ja ottamalla tilanteen vakavasti. On tärkeää luoda turvallinen ilmapiiri, jossa lapsi voi kertoa kokemuksistaan ilman pelkoa tuomitsemisesta tai vähättelystä. Aikuinen voi myös rohkaista lasta kertomaan kiusaamisesta luotettaville aikuisille, kuten opettajille tai koulukuraattorille.
Lisäksi aikuinen voi yhdessä lapsen kanssa miettiä keinoja, joilla kiusaamista voisi vähentää tai välttää, esimerkiksi tukemalla lapsen sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa. Tärkeää on myös varmistaa, että lapsi saa tarvittaessa ammatillista tukea, kuten koulupsykologin tai terapeutin apua.
Yhteistyö kodin ja koulun välillä on olennaista, jotta kiusaamiseen puututaan johdonmukaisesti ja lapsi saa kokonaisvaltaista tukea.
Kerroin äidille useaan otteeseen kiusaamisesta koulussa. Hän kyllä kuunteli empaattisesti ja otti joskus minut mukaan työpaikalleen, jotta minun ei tarvitsisi mennä kouluun. Mutta siihen se aina jäi, eikä hän tai isäni koskaan ottaneet asiaa itse puheeksi. Isän mielestä minun olisi pitänyt ”pitää puoliani” paremmin.
Miten aikuinen voi auttaa lasta, joka kiusaa toisia lapsia?
Aikuisen tehtävä on myös kohdata ja auttaa lasta, joka kiusaa toisia. On tärkeää ymmärtää, että kiusaajankin taustalla voi olla hänen omia vaikeuksiaan, kuten perheongelmia, tunne-elämän haasteita tai oppimisen vaikeuksia. Syyllistäminen ei yleensä auta, vaan tarvitaan myötätuntoista ja johdonmukaista ohjausta.
Aikuinen voi puhua kiusaajan kanssa kiusaamisen seurauksista ja auttaa lasta ymmärtämään omien tekojen vaikutukset muihin. Tuki voi sisältää tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua sekä vaihtoehtoisten tapojen löytämistä oman turhautumisen ilmaisemiseksi.
Yhteistyö perheen kanssa on tärkeää, jotta kiusaavan lapsen käyttäytymiseen saadaan pysyvä muutos. Lisäksi ammattilaisten, kuten koulukuraattorin tai psykologin, apu voi olla tarpeen tilanteen ratkaisemiseksi.
Miten tunnistaa, kun lasta tai nuorta kiusataan?
Kaikki kiusaaminen ei ole näkyvää tai helppoa tunnistaa. Monet kiusatut yrittävät piilotella kokemuksiaan häpeän, pelon tai syyllisyyden tunteiden vuoksi. Siksi on tärkeää, että sekä aikuiset että nuoret osaavat huomata mahdolliset merkit ja kysyä hienovaraisesti, jos epäilevät kiusaamista.
Muuttunut käytös voi kertoa paljon. Kiusattu lapsi tai nuori saattaa vetäytyä sosiaalisista tilanteista, vaikuttaa tavallista hiljaisemmalta tai ärtyneemmältä tai kieltäytyä menemästä kouluun tai harrastuksiin. Aikaisemmin iloinen ja avoin lapsi saattaa muuttua sulkeutuneeksi tai alakuloiseksi.
Fyysiset merkit ja päivittäiset arjen ongelmat voivat myös paljastaa tilanteen. Kiusatulla voi olla rikkoutuneita tai kadonneita tavaroita, mustelmia tai toistuvia päänsärkyjä tai vatsavaivoja, joiden taustalla ei ole selvää syytä. Koulussa voi ilmetä vaikeuksia keskittyä, arvosanojen laskua tai haluttomuutta osallistua ryhmätöihin tai koulumatkoihin.
Myös pienet yksityiskohdat voivat olla tärkeitä havaintoja. Jos joku on usein yksin välitunneilla, ruokailussa tai vapaa-ajalla, se voi viitata siihen, että hänet jätetään ulkopuolelle tai että hän ei tunne oloaan turvalliseksi muiden seurassa. Joskus nuoret puhuvat kiusaamisesta huumorin kautta tai sivulauseissa. Siihen kannattaa tarttua hienovaraisesti ja empaattisesti.
Kiusattu ei aina puhu asiasta suoraan. Siksi aikuisten ja muiden nuorten on hyvä osoittaa kiinnostusta, olla läsnä ja tarjota mahdollisuus puhua luottamuksellisesti. Kysymykset kuten ”Onko kaikki hyvin koulussa?” tai ”Oletko huomannut jotain ikävää käytöstä muilta?” voivat avata keskustelua, etenkin jos ne esitetään rauhassa ja kiireettömässä tilanteessa.
Myös toiset nuoret voivat huomata kiusaamista. Jos havaitsee, että joku toistuvasti kohtelee toista huonosti, on hyvä puuttua tilanteeseen esimerkiksi kertomalla aikuiselle. Nuoren ei tarvitse ratkaista tilannetta yksin. On tärkeää muistuttaa, että kiusaamisesta kertominen ei ole ilmiantoa, vaan välittämistä.
Miten tunnistaa kiusattu aikuinen?
Aikuisten kokema kiusaaminen jää helposti huomaamatta. Usein ajatellaan, että kiusaaminen on vain lasten ja nuorten ongelma, mutta todellisuudessa myös aikuiset voivat joutua kiusatuksi esimerkiksi työpaikalla, harrastuksissa tai perhepiirissä. Kiusaamiseen liittyy usein häpeää ja pelkoa myös aikuisilla, mikä voi estää kiusattua puhumasta kokemuksistaan.
Kiusaamista kokeva aikuinen voi vetäytyä sosiaalisista tilanteista, vaikuttaa ahdistuneelta tai alakuloiselta, tai kärsiä jatkuvasta stressistä. Työpaikkakiusaamisen tapauksissa voi näkyä esimerkiksi motivaation laskua, lisääntyneitä sairaspoissaoloja tai vaikeuksia keskittyä ja suoriutua työtehtävistä. Aikuinen voi myös puhua vähättelevästi itsestään tai kertoa vihjaillen tilanteista, jotka viittaavat epäasialliseen kohteluun – esimerkiksi jatkuvasta mitätöinnistä tai eristämisestä työyhteisössä.
Fyysiset oireet, kuten univaikeudet, päänsärky tai vatsavaivat, voivat olla seurausta pitkäkestoisesta henkisestä kuormituksesta, jota kiusaaminen aiheuttaa. Myös itsetunnon heikkeneminen ja jatkuva varuillaan olo voivat olla merkkejä siitä, että henkilö on kiusaamisen kohteena. Näiden merkkien huomaaminen ja vakavasti ottaminen on tärkeää – kiusatuksi tulemisen vaikutukset voivat ulottua pitkälle ja vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Jos epäilet, että joku lähipiirissäsi tai työyhteisössäsi kokee kiusaamista, hienovarainen ja empaattinen keskustelu voi olla hyvä tapa avata tilannetta. Usein pelkkä kysymys ”onko kaikki kunnossa?” voi olla merkittävä alku tuen tarjoamiselle.
Lähteet
- National Society for the Prevention of Cruelty to Children (NSPCC). (Julkaisuvuosi ei tiedossa). Bullying and cyberbullying. https://www.nspcc.org.uk/what-is-child-abuse/types-of-abuse/bullying-and-cyberbullying/
- Wolke D, Lereya ST. (2015). Long-term effects of bullying. Archives of Disease in Childhood 2015;100:879-885. https://adc.bmj.com/content/100/9/879
- The National Child Traumatic Stress Network (NCTSN). (Julkaisuvuosi ei tiedossa). Effects of Bullying. https://www.nctsn.org/what-is-child-trauma/trauma-types/bullying/effects
- Tukikeskus Valopilkku/Harjulan Setlementti ry. (n.d.). Tietoa kiusaamisesta. https://www.valopilkkuja.fi/tietoa-kiusaamisesta/
- Carney, J. V. (2018). Perceptions of Bullying and Associated Trauma during Adolescence. Professional School Counseling, 11(3). https://doi.org/10.1177/2156759X0801100304
- Artikkelin pääkuva: PRIYANSHU Kumar. (2022). Nainen istuu lattialla ja nojaa käteensä. [Valokuva] Unsplash. https://unsplash.com/photos/a-woman-sitting-on-the-floor-with-her-head-in-her-hands-H2r9-Ts84bw
- Kiusattujen tarinat: Trauma ja dissosiaatio -sivuston ylläpidon ja läheisten omia kokemuksia.
