Steinbergin depersonalisaatiokysely
Steinbergin depersonalisaatiokysely
Steinberg Depersonalization Questionnaire
Dissosiaatio-oireiden arviointilistoja
Dissosiaatio-oireiden arviointilistoja
Nuorten poikkeuksellisten tajunnantilojen asteikko
Nuorten poikkeuksellisten tajunnantilojen asteikko
Adolescent Dissociative Experiences Scale-II
Dissosiaatiohäiriöiden luokittelu
Dissosiaatiohäiriöiden luokittelu
Mielenterveyden häiriöiden luokitteluun on maailmalla käytössä kaksi pääjärjestelmää. Maailman terveysjärjestö WHO:n luokitus, International Statistical Classification of Diseases eli ICD-10, on se, jonka mukaan taudinmääritys pyritään suomessa antamaan.

Toinen järjestelmä on Amerikan psykiatriyhdistyksen kehittämä Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, lyhyesti DSM-5-TR (nykyinen versio), jota käytetään erityisesti tieteellisissä julkaisuissa ja Suomessa ICD-10-luokituksen rinnalla.
Tarkemmin määrittelemätön dissosiaatiohäiriö
Tarkemmin määrittelemätön dissosiaatiohäiriö
Tarkemmin määrittelemättömien dissosiaatiohäiriöiden ryhmään luetellaan kaikki häiriöt, joiden pohja on dissosiatiivinen, mutta jotka eivät täytä minkään muun dissosiaatiohäiriön kriteereitä. Häiriöiden kirjo on laaja, ja oirekuvat tämän kategorian sisällä poikkeavat toisistaan voimakkaasti. Tässä osiossa käydään läpi joitakin alaryhmiä. Dissosiatiivisen identiteettihäiriön kaltaiset oireyhtymät on kuvattu omassa osiossaan.
Dissosiatiivinen identiteettihäiriö lyhyesti
Dissosiatiivinen identiteettihäiriö lyhyesti
Depersonalisaatiohäiriö
Depersonalisaatiohäiriö
Depersonalisaatioksi kutsutaan tilaa, jossa henkilön käsitys oman itsen ja ympäristön olemassaolosta hämärtyy. Hänestä saattaa tuntua, että hänen kehonsa on epätodellinen, muuttuu tai katoaa, tai että hän tarkkailee itseään oman kehonsa ulkopuolelta. Henkilö on kuitenkin tietoinen siitä, ettei kokemus ole ”totta”; hänen todellisuudentajunsa pysyy kokemuksen aikana hyvänä.
Dissosiatiivinen pakkovaellus
Dissosiatiivinen pakkovaellus
Dissosiatiivinen amnesia
Dissosiatiivinen amnesia
Dissosiatiivisen amnesian (muistinmenetyksen), vanhalta nimitykseltään psykogeenisen amnesian, pääoire on kykenemättömyys muistaa itselleen tärkeää, useimmiten henkisesti kuormittavaa tai traumaattista informaatiota. Muistiaukko on liian laaja ollakseen tavallista unohtelua, eikä se johdu elimellisistä syistä tai esimerkiksi päihteiden käytöstä.
Persoonan rakenteellinen dissosiaatio
Persoonan rakenteellinen dissosiaatio
Persoonan rakenteellinen dissosiaatioteoria on mm. eläinten käyttäytymisen tutkimiseen (etologiaan) sekä 1900-luvun alun psykiatri Charles Myersin ja Pierre Janetin työhön ja teorioihin perustuva selitysmalli traumaan liittyvien häiriöiden syntymekanismista.