Persoonan rakenteellinen dissosiaatio
Persoonan rakenteellinen dissosiaatio
Persoonan rakenteellinen dissosiaatioteoria on mm. eläinten käyttäytymisen tutkimiseen (etologiaan) sekä 1900-luvun alun psykiatri Charles Myersin ja Pierre Janetin työhön ja teorioihin perustuva selitysmalli traumaan liittyvien häiriöiden syntymekanismista.
Dissosiaatio pähkinänkuoressa
Dissosiaatio pähkinänkuoressa
Dissosiaatio: yleiskatsaus
Dissosiaatio: yleiskatsaus
Sanana dissosiaatio viittaa kokonaisuuden osien erkanemiseen toisistaan.
Kun lapsen käytös on poikkeavan seksualisoitunut
Kun lapsen käytös on poikkeavan seksualisoitunut
Kun kumppanisi on kokenut seksuaalista hyvaksikayttoa
Kun kumppanisi on kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä
Tämä osio on tarkoitettu sinulle, joka olet parisuhteessa lapsuus- tai nuoruusiässä seksuaalisesti hyväksikäytetyn kanssa. Annetusta tiedosta voi olla sinulle hyötyä riippumatta siitä, mitä seksuaalista suuntausta liittonne edustaa.

Sinä ja kumppanisi ette ole yksin. On arvioitu, että noin yksi neljästä naisesta ja yksi kuudesta miehestä on kokenut lapsuudessaan seksuaalista riistoa.
Sisarustenvalinen hyvaksikaytto
Sisarustenvälinen hyväksikäyttö
Lapsen seksuaalinen hyvaksikaytto: myytteja ja tosiasioita
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö: myyttejä ja tosiasioita
Kun lapsen hyväksikäyttötapaus tulee ilmi, uhri ja läheiset saavat usein kuulla monenlaisia mielipiteitä ympäristön ihmisiltä. Kaikkien neuvojen jälkeen onkin usein vaikea tietää, mitä uskoa. Alle on kerätty joukko yleisesti totena pidettyjä myyttejä sekä niiden kriittistä tarkastelua.
Tunteiden kokeminen
Tunteiden kokeminen
Monen selviytyjän on vaikea sietää erilaisia tunteita, edes positiivisia, kuten ilo. Tunteiden kokeminen voi olla hankala asia. Mahdollisesti koko elämän kestäneen tunteiden tukahduttamisen seurauksena niiden salliminen voi tuntua hyvin pelottavalta.
Ehdotuksia toipumisprosessiin
Ehdotuksia toipumisprosessiin
Dissosiaation kaytto toipumisprosessissa
Dissosiaation käyttö toipumisprosessissa
Vaikka traumamateriaalin työstäminen on tärkeää, itsensä venyttäminen kestokyvyn rajoille ei juuri ole perusteltua. Terapian tarkoitus ei ole traumatisoida selviytyjää lisää, ja kokeneet terapeutit pitävätkin sopivassa tahdissa etenemistä onnistuneen hoidon kulmakivenä.