Home » Trauman hoito » Trauman hoito: yleiskatsaus

Trauman hoito: yleiskatsaus

Traumaperäisten häiriöiden hoitoon on kehitetty useita eri menetelmiä. Kaikki nämä menetelmät perustuvat seuraaviin periaatteisiin:

  • Terapia suunnitellaan aina vastaamaan kunkin selviytyjän yksilöllisiä tarpeita. Apuna käytetään huolellista haastattelua sekä erilaisia kyselylomakkeita.
  • Traumaterapiatyötä tehdään vain silloin, kun potilas ei ole kriisitilanteessa. Jos potilas on huomattavan masentunut, itsemurhahakuinen, kärsii vakavasta ahdistuneisuudesta, tarvitsee päihdevieroitusta tai elää edelleen traumaattisissa olosuhteissa (esim. jatkuva perheväkivalta, hyväksikäyttö, kodittomuus), nämä ongelmat on ensin hoidettava asianmukaisesti.
  • Potilas ja terapeutti tekevät terapiasuunnitelman avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Tämän jälkeen traumamuistoja käydään yksityiskohtaisesti lävitse. Tavoite on, että potilas vähitellen oppii selviytymään muistojen, traumaa muistuttavien tapahtumien ja niihin liittyvien tunteiden kanssa ilman ylitsepääsemätöntä ahdistusta tai emotionaalista turtumusta.
  • Traumakeskeisen työstämisen päämääränä on, että potilaan itsetunto ja -kunnioitus kestävät traumamuistot sekä niiden aiheuttamat tunteet. Traumamuistot eivät terapian seurauksena häviä, mutta muuttuvat siedettäviksi uusia selviytymiskeinoja käyttämällä.

Trauman työstäminen voidaan käydä läpi eri tavoin riippuen siitä, minkä tyyppisiä traumanjälkeisiä ongelmia potilaalla on.

Normaali stressireaktio on kyseessä, kun terve aikuinen kohtaa yksittäisen traumaattisen tapahtuman ja sen seurauksena kokee intensiivisiä pahoja muistoja ja tuntee itsensä emotionaalisesti turraksi. Hänen olonsa saattaa olla epätodellinen, jännittynyt tai ahdistunut, ja sosiaalisten suhteiden ylläpito saattaa jäädä. Tällaiset henkilöt toipuvat usein muutaman viikon kuluessa, ja saattavat hyötyä ryhmässä tapahtuvasta trauman jälkipuinnista. Jälkipuinti aloitetaan trauman kuvaamisella, jonka jälkeen siirrytään trauman aiheuttamien tunnepohjaisten reaktioiden kuvaamiseen. Sitten selviytyjät keskustelevat avoimesti trauman jälkioireista. Lopuksi heille kerrotaan normaaleista traumareaktioista sekä positiivisista psyykkisistä selviytymiskeinoista.

Akuutin stressihäiriön tyyppioireita ovat paniikkireaktiot, hämmennys, dissosiaatio, unettomuus ja vaikeudet selviytyä päivittäisistä askareista. Henkilön toimintakyky on yleensä merkittävästi alentunut. Hoidossa ympäristön tuki on tärkeää, ja siihen voidaan yhdistää lyhyt terapiajakso. Vaikeimpia oireita (esim. unettomuus, paniikkikohtaukset) voidaan lievittää  lyhytkestoisella lääkityksellä.

Trauman hoito

Traumanjälkeinen stressihäiriö (PTSD) käsittää jatkuvan trauman uudelleenkokemisen painajaisina ja takaumina, traumasta muistuttavien paikkojen ja tapahtumien välttämisen, emotionaalisen turtumisen ja kohonneen vireystilan aiheuttamat oireet. Häiriön hoidossa voidaan käyttää muun muassa lääkitystä sekä erilaisia psykoterapioita:

Vertaisryhmässä ryhmän jäsenten on mahdollista jakaa kokemuksiaan toisten selviytyjien kanssa. Vertaisten kohtaaminen ja hyväksyminen on usein helpompaa kuin terapeutin, jolla tosin on koulutus, mutta joka ei kuitenkaan pysty täysin ymmärtämään potilasta henkilökohtaisten kokemusten puuttuessa. Oman tarinan kertominen ja surun, ahdistuksen ja syyllisyyden kohtaaminen auttaa selviytyjää kulkemaan elämässään eteenpäin sen sijaan, että tämä jumittuisi sanattomaan avuttomuuteen ja epätoivoon.
Lyhyt psykodynaaminen psykoterapia keskittyy trauman aiheuttamien emotionaalisten ristiriitojen ratkaisemiseen. Traumatapahtuman kertaaminen rauhallisessa, ymmärtävässä ja ei-tuomitsevassa ilmapiirissä auttaa potilasta saavuttamaan paremman itsekunnioituksen sekä löytämään tapoja selviytyä trauman aiheuttamista intensiivisistä tunnekokemuksista. Yhdessä terapeutin kanssa pyritään myös tunnistamaan olosuhteet, jotka laukaisevat muistoja ja pahentavat stressioireita.
Altistusterapiassa menneisyyden traumaa kohdataan esimerkiksi muistelemalla tapahtumaa yksityiskohtaisesti ja käymällä paikoissa, jotka muistuttavat traumasta. Altistuksen tavoitteena on auttaa potilasta kohtaamaan ja hallitsemaan trauman aiheuttamaa pelkoa ja ahdistusta, mutta se on tehtävä varovasti potilaan uudelleen traumatisoimisen ehkäisemiseksi. Joskus traumamuistot ja muistojen laukaisijat on mahdollista kohdata kaikki yhtä aikaa (”flooding”). Usein on kuitenkin viisasta edetä asteittain kohti kipeintä kokemusta aloittaen vähemmän järkyttävistä tilanteista tai käymällä traumaa läpi pala palalta (”systemaattinen poisherkistäminen”). Myös esimerkiksi rentoutustekniikoiden harjoittelusta ennen altistusta on monesti apua.
Altistusterapiassa menneisyyden traumaa kohdataan esimerkiksi muistelemalla tapahtumaa yksityiskohtaisesti ja käymällä paikoissa, jotka muistuttavat traumasta. Altistuksen tavoitteena on auttaa potilasta kohtaamaan ja hallitsemaan trauman aiheuttamaa pelkoa ja ahdistusta, mutta se on tehtävä varovasti potilaan uudelleen traumatisoimisen ehkäisemiseksi. Joskus traumamuistot ja muistojen laukaisijat on mahdollista kohdata kaikki yhtä aikaa (”flooding”). Usein on kuitenkin viisasta edetä asteittain kohti kipeintä kokemusta aloittaen vähemmän järkyttävistä tilanteista tai käymällä traumaa läpi pala palalta (”systemaattinen poisherkistäminen”). Myös esimerkiksi rentoutustekniikoiden harjoittelusta ennen altistusta on monesti apua.
EMDR-terapiassa potilas muistelee terapeutin ohjauksessa traumatapahtumaa sekä siihen liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia. Samanaikaisesti potilas liikuttaa silmiään edestakaisin (”sakkadinen liike”) esimerkiksi seuraamalla terapeutin kättä.
Kognitiivis-behavioraalisessa terapiassa harjoitellaan  ahdistuksen hallintaa (”stress inoculation training”) esimerkiksi hengitys- ja rentoutusharjoitusten ja biopalautteen (”biofeedback”, jossa henkilö opettelee tunnistamaan kehonsa eri signaaleja) avulla. Potilasta opetetaan myös tunnistamaan ja muuttamaan negatiivisia ajatuskulkujaan (kognitiivinen restrukturointi). Myös vihan hallinta, tulevaisuuden traumaoireiden käsittely, päihteiden käytön vähentäminen sekä sosiaaliset taidot ovat tärkeitä harjoittelukohteita. Altistus- ja kognitiivis-behavioraalisia lähestymistapoja käytetään yleensä yhtäaikaisesti.
Lääkityksellä voidaan vähentää ahdistusta, masennusta ja unettomuutta, jotka ovat tavallisia traumaperäisestä stressihäiriöistä kärsivillä. Siitä voi myös olla apua muistojen aiheuttaman ahdistuksen ja emotionaalisen turtumuksen vähentämisessä.

Traumanjälkeiseen stressihäiriöön liittyy usein muita psykiatrisia häiriöitä. PTSD esiintyy tavallisimmin masennuksen, paniikki- tai muun ahdistuneisuushäiriön tai päihteiden väärinkäytön kanssa. Hoitotulokset ovat parhaat, kun kaikkia häiriöitä hoidetaan yhtä aikaa, ei yksi kerrallaan; erityisen tärkeää tämä on, jos PTSD:hen liittyy päihdeongelma.

Kompleksinen PTSD (”äärimmäisen stressin aiheuttama häiriö”, disorder of extreme stress) on tavallinen pitkään jatkuneen, erityisesti lapsuusiässä tapahtuneen, traumatisoinnin uhreilla. Tavallista on, että henkilöillä on useita psykiatrisia diagnooseja, kuten persoonallisuushäiriö (esim. rajatila- tai asosiaalinen persoonallisuushäiriö) tai vaikea dissosiaatiohäiriö. Heillä on erilaisia ongelmia käytöksen (impulsiivisuus, aggressiivisuus, yliseksuaalisuus, syömishäiriöt, päihdeongelmat, itsetuhoisuus), tunteiden ilmaisun ja hallinnan (intensiivinen raivo, paniikki, masennus) sekä henkisten prosessien (fragmentoitunut ajatuskulku, dissosiaatio, amnesia) alueella. Näiden potilaiden hoito on usein pitkäaikainen ja vaatii hienovaraisen, hyvin strukturoidun hoitosuunnitelman, mieluiten traumaan erikoistuneen tiimin toteuttamana.


Lähteet: 

    • M.A.H. Network resources: PTSD and Treatment (sivusto poistettu internetistä)
    • US Department for Veteran Affairs: National Center for PTSD > Treatment:
      http://www.ptsd.va.gov/public/treatment/therapy-med/index.asp
    • Van der Hart, O., Nijenhuis, E.R.S., & Steele, K. (2006): The haunted self: Chronic traumatization and structural dissociation of the personality. W. W. Norton & Company, Inc.

Foorumi
Voit keskustella tästä artikkelista tai muista trauman hoitoon liittyvistä aiheista foorumilla.