Dissosiaatio ennakoi huonompia tuloksia mielenterveyden kannalta trauman jälkeen

08/07/2022
17/11/2023
Dissosiaatio, Uutiset

Jaa artikkeli:

Dissosiaatio voi auttaa selviytymään trauman jälkeen, mutta on usein yhteydessä vakavampiin oireisiin

American Journal of Psychiatry -lehdessä kesäkuussa 2022 julkaistun, lajissaan suurimman kartoittavan tutkimuksen mukaan, trauman kokeneilla henkilöillä dissosiaation ilmeneminen voi viitata siihen, että henkilöillä voi kehittyä suuremmalla todennäköisyydellä myöhemmin vakavaa traumanjälkeistä stressioireilua, masennusta, ahdistuneisuutta, fyysistä kipua ja sosiaalista heikkenemistä.

Dissosiaatio voi auttaa selviytymään heti trauman jälkeen, koska se auttaa trauman kokenutta saamaan psykologista etäisyyttä traumatapahtumasta. Kuitenkin tämä saattaa tulla korkein kustannuksin, sillä dissosiaatio on usein yhteyksissä muihin, vakavampiin oireisiin. Vaikka tämä tiedetään, dissosiaatio-oireita ei ole tutkittu tai edes diagnosoitu tarpeeksi, koska niihin liittyy vielä suhteellisen vähäistä lääketieteellistä ja kliinistä ymmärrystä käytännössä.

Dissosiaatio-oireiden seulonta on tärkeää

Tutkimuksessa oli mukana yli tuhat aikuista henkilöä, joita oli hoidettu Yhdysvalloissa kymmenissä eri sairaaloissa. Heillä jokaisella oli todettu derealisaatio-oireita, jotka ovat dissosiaation vakavaa muotoa. Osalle potilaista tehtiin lisäksi aivojen kuvaus jonkin tunteikkaan tehtävän yhteydessä. Kolmen kuukauden jälkeen tutkijat keräsivät lisäraportteja traumanjälkeisestä stressistä, masennuksesta, kivusta, ahdistusoireista ja toimintahäiriöistä.

Tutkimustiimi selvitti, että potilailla, jotka olivat kokeneet derealisaatiota, oli enemmän traumanjälkeistä stressiä, ahdistusta, masennusta, kipua ja toimintahäiriöitä kolmen kuukauden jälkeisessä seurantakokeessa. Lisäksi sekä itsearviointikyselyn että aivokuvauksen tulokset, joista ilmeni derealisaatiota, ennustivat voimakkaampia traumanjälkeisiä stressioireita seurantakokeessa. Tämä silti, vaikka huomioon oli jo otettu tutkimuksen alussa löytyneitä traumanjälkeisiä stressioireita sekä lapsuuden traumahistoriaa.

Tulosten avulla nähdään, että potilaiden seulonta dissosiaatio-oireiden osalta trauman jälkeen on tärkeää. Silloin voidaan tunnistaa ne potilaat, jotka voivat hyötyä varhaisesta tuesta.

Tutkimus auttaa ymmärtämään, kuinka traumanjälkeisiä ongelmia voidaan estää ja hoitaa

Tutkijat huomasivat aivojen kuvausten avulla, että derealisaatio oli yhteydessä muuttuneisiin toimintoihin tietyissä aivoalueissa. Jatkuva derealisaatio on siis varhainen psykologinen merkki, mutta myös biologinen merkki tulevista, pahemmista psyykkisistä oireista. Jatkuvan derealisaation hermokorrelaatiot aivoissa voivat olla tulevaisuudessa PTSD:n estämiseen tarkoitettujen hoitojen kohteena.

Tutkijat toivovat, että nämä löydökset tulevat lisäämään tietoisuutta kyseisistä oireista ja niiden mahdollisista jälkivaikutuksista. He toivovat, että potilastyötä tekevät voisivat siten olla empaattisemmin yhteydessä potilaisiin ja kommunikoida heidän kanssaan huomaavaisemmin, jotta potilaat ymmärtäisivät paremmin omia oireitaan ja tarjolla olevia hoitomuotoja. Derealisaation jättäminen pois keskustelusta kasvattaa potilaan alttiutta vakavammille psyykkisille ongelmille trauman jälkeen.

Nämä uusimmat tutkimukset auttavat ymmärtämään, kuinka traumanjälkeisiä mielenterveydellisiä haittoja voidaan estää ja hoitaa. Tämänkaltaiset tutkimukset ovat erittäin tärkeitä, koska traumanjälkeiset mielenterveydelliset ongelmat ovat suuria ja maailmanlaajuisia. Siitä huolimatta, laajoja ja pitkäkestoisia tutkimuksia, jotka arvioivat kyseisten tilojen taustalla olevia neurobiologisia syitä, on historiallisesti tehty erittäin vähän.