Puhelin

Mieli ry:n kriisipuhelimeen soitettiin viime vuonna yli 300 000 kertaa

Jaa artikkeli:

Soittojen määrä kriisipuhelimeen on kasvanut niin paljon, että soittaja joutuu usein jonottamaan. Vaikka kynnys saattaa tuntua korkealta, on suositeltavaa hakea apua mahdollisimman pian. Yksikin juttelutuokio voi olla iso apu.

Artikkelin osiot

Kynnys on usein korkealla

On hienoa, että viime vuosina mielenterveyden haasteista puhuminen on normalisoitunut paljon. Silti moni ei halua puhua ongelmistaan, ja kynnys avun hakemiseen tuntuu korkealta.

Kyllä avun hakemisen kynnys on suomalaisilla ilman muuta korkealla. Yhä pätee vanha eetos, että itsekseen täytyy pärjätä.

Mieli ry:n kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter. Tweettaa

Soittojen määrä on kasvussa

Mieli ry:n Kriisipuhelimeen on tullut viime aikoina paljon enemmän soittoja, kuin aiemmin. MeNaiset-lehden artikkelin mukaan esimerkiksi vuonna 2020 soittoja oli 219 000, ja seuraavana vuonna niitä oli jo 309 000. Se on yli 40 prosentin nousu.

Vaikka päivystyksessä on 800 työntekijää, soittojen määrän nousun takia monet apua hakevat joutuvat jonottamaan. Kriisipuhelimen tiimi tekee kovasti töitä vastausprosentin parantamiseksi. Jos ei ensimmäisellä kerralla pääse läpi, kokeile soittaa pian uudestaan.

Apua kannattaa pyytää pian, ja pienellä kynnyksellä

Vaikka Kriisipuhelimen tavoitteena on ehkäistä itsemurhia, voi siihen soittaa minkä tahansa pahan olon vuoksi, eikä soittamisen tarvitse olla viimeinen apukeino. Yksikin keskusteluhetki voi helpottaa, kun tuntee tarvitsevansa tukea. 

Ei puhelu yleensä itse ongelmaa sinänsä poista, mutta voi olla erittäin rauhoittavaa ja vapauttavaa puhua jollekin ja kuulla toisen näkökulma omaan tilanteeseen. Monelle on myös helpompaa soittaa kriisipalveluun anonyymisti, koska eivät halua kuormittaa läheisiään.

Yleisiä syitä, miksi kriisipuhelimeen soitetaan

Usein soitto tulee alkuyöstä ja viikonloppuisin, sekä loma-ajalla, jolloin usein koetaan yksinäisyyttä.

Lisätietoja Kriisipuhelimesta

Kriisipuhelin on MIELI ry:n puhelinpalvelu, johon voi soittaa anonyymisti vuorokauden ympäri. Palvelu auttaa mm. silloin, kun elämän isot tai pienet muutokset aiheuttavat pahaa oloa, jotain järkyttävää on tapahtunut, jaksaminen on vaakalaudalla esimerkiksi pelon, huolen tai surun takia. Palveluun voi soittaa myös, jos on itsetuhoisia ajatuksia tai on huolissaan toisesta henkilöstä.

Kriisipuhelimessa päivystää noin 800 kriisityön ammattilaista, alan opiskelijoita ja vapaaehtoisia. Palveluun voi soittaa neljällä eri kielellä:

  • suomeksi
  • ruotsiksi
  • arabiaksi
  • englanniksi

Tässä linkki, josta voi tarkistaa eri kielten omat puhelinnumerot.

Lähteet

Jaa artikkeli:

  • Tuoreimmat blogi- ja uutisartikkelit

    Artikkelit

    Traumanjälkeiset reaktiot

    Trauman hoito

    Seksuaalinen hyväksikäyttö

    Dissosiaatio

    Vakavat dissosiaatiohäiriöt